lauantai 2. huhtikuuta 2016

Siemenet on halpa harrastus






Yht´äkkiä tajusin, että jos meinaan vappuna kylvää härkäpapua niin siemeniä pitäisi vissiin olla! Ei muuta kuin pika-pikaa Hyötykasviyhdistyksen sivuille ja klikkailemaan erilaisia lajikkeita ostoskoriin. Kolmella lajikkeella ei pääse kuin alkuun, antakaa mulle punaisia kukkia, punaisia papuja, satoisia lajikkeita, uutuuslajikkeita, satovarmoja lajikkeita...

Ja kun kerran ollaan ostohuumassa niin ostetaan sitten! Kyssäkaalia, sitähän on pakko saada. Lajike `Landro`on ollut oikein oivallinen, ei muuta kuin sitä tilaukseen. Ja tottakai sitä jättikyssäkaaliakin. Ei tietenkään kannata tutkia siemenvarastoja ennen tilaamista, kappas että molempia löytyi näköjään viimevuodeltakin.
Että Landroja on nyt sitten siemeninä pikapuolin 500kpl että kai niistä jonkinlainen sato saadaan aikaan.

Samalla pengastin muutenkin siemenvarastoja, onneksi en porkkanansiemeniä tilannut kun niitä sattuu olemaan sellaiset vajaa 10 pussillista. Viimevuonna onnistuin saamaan vain pari porkkanaa, älkää kysykö miksi. Että jos nyt vaikka kylväisi nuo kaikki loput siemenet ja ihmettelisi sitten taas syksyllä miksei niiden kanssa koskaan onnista. Mitä mä teen oikeasti niiden kanssa väärin?! Osaako joku sanoa?
Ensin aluksi unohdan kastella kylvökset kunnolla. Virhe yksi. Sitten en kitke rikkaheiniä pois tai vaihtoehtoisesti peitän sirkkataimet katteella niin että ne eivät pääse koskaan edes kunnolla pintaan. Virhe kaksi. Virhe kolme on vielä hiukan epäselvä. Mutta joku tässä menee aina kerta toisensa jälkeen pilalle.

Sinne Hyötykasviyhdistykselle siis lähti melkein 80€ tilaus. Siitä puuttui perunat, sipulit, kaikki salaatit, tilli jne. Uskoisin saavani niitä jostain paikallisesta kaupasta.

Tiedän olevani varsin etuoikeutetussa asemassa kun meiltä töistä jää aina ylimääräisiä taimia niin ettei edes kannata ostaa persiljansiemeniä kun juuri siellä odottaa täysinäisiä kylvölaatikoita innokasta koulijaa.
Vaikka meillä kuinka olisi näytekasvimaa niin sinne ei tarvita 5000 persiljantaimea kuitenkaan.
Ja kompostiinhan on ihan kauhean hankalaa heittää mitään, siksi kannan kanoille näitä "kokonaan ylimääräisiä" siementaimia. Niidenkin mielestä mulla on unelmatyöpaikka.

Miten sitä on tässä vaiheessa aina näin yltiö-optimistinen?! Kuvittelee että tilaa on mielettömästi, aikaa ja energiaa on mielettömästi, ja vielä tuntuu kuvittelevan että rahaakin on mielettömästi! Ihmekkään että talvella on aina paljon enemmän rahaa vaikka ei ole edes töissä kuten kesällä!

Puutarhanhoito on periaatteessa aika halpa harrastus. Korostan sanaa periaatteessa.
Ihan samalla tavalla kuin se että on omia kanoja niin saa "ilmaisia" munia.






Aivan sama, nyt on kevät, ja nyt kuuluukin hullaantua!
Tällähetkellä mun hullaantumista hiukan haittaa asentohuimaus (tai vaihtoehtoisesti sisäkorvan tulehdus) joka iski keskiviikkona. Ihan mahtava olo, niinkuin olisi samaanaikaan kauheassa kännissä ja krapulassa. Keskiviikkoiltana istuin itkua tihrustaen vessan lattialla maailman pyöriessä ympärillä kun oksetti niin jumalattomasti, onneksi ei tarvinnut oksentaa kuin kerran.

Tässä sitä on nyt sitten muutaman päivän maattu sohvalla ja tehty niitä jumppaliikkeitä joilla sen "hiekan" pitäisi tulla pois sisäkorvasta ärsyttämästä niitä tasapainoelimiä. Mä aijon tästä nyt toipua, pystynhän mä nyt kuitenkin jo näinkin hyvin kirjoittamaan ja "melkein istumaan" ilman että alkaa oksettamaan. Hemmetin ärsyttävä vaiva jokatapauksessa!

Mulla on kerran aikaisemminkin ollut tälläinen kohtaus, ehkä siksi en nyt pelästynyt ihan niin kauheasti kuin silloin ensimmäisellä kerralla.

Ottaa vaan aivoon kun en päässyt töistä rakentamaan Pytinki-messuille Viherlaitoksen osastoa. Sinne tehtiin nojatuoli joka päällystettiin ruohomatoilla ja olen niitä mattoja kasvatellut ja vaalinut sekä muutenkin suunnitellut sitä osastoa niin olisihan se ollut ihan kiva olla sitä rakentamassakin.

Työkaveri sieltä laittoi kuvia, ja hienoksi olivat osaston kyllä tehneet ilman minuakin.
Pitäisikö nyt sitten olla siitäkin ärsyyntynyt?! En ole edes korvaamaton.
En töissä enkä kotona, kun Mika on hoitanut muut eläimet ja Ottopoika lampaat.

Lisäksi mulle on kannettu tänne kaikenmaailman herkkuja ja pidetty hyvänä että kyllä sitä nyt kelpaa mamman sairastaa. Luin että oireiden pitäisi helpottaa "noin kymmenessä viikossa".
Hip hei, sitä sitten odotellessa.



21 kommenttia:

  1. Pikaista paranemista sinne. Mä hullaannun keväällä ihan kaikesta, auringon valolla on uskomaton vaikutus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Sitä ikäänkuin itsekkin herää horroksesta.

      Poista
  2. Siemenhulluus �� vaiva se on tuokin mutta kuulostaa kivalta. Ihana aurinko!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en oikein tiedä onko se aina edes kivaa. Sitä kaupassa siinä siementelineen ääressä alkaa luulla aivan ihmeellisiä asioita. Näkee itsensä nautiskelemassa ihanista tomaateista, vesimeloneista ja ties mistä ja sitten kotona taas kaduttaa kun rahaa meni ja mihinkään ei mahdu ja esikasvattaakkin olisi pitänyt jo aikoja sitten.

      Poista
  3. Paranemisia sinne, kuulostaa kurjalle vaivalle :(
    Olempa itsekin huomannut kuinka "halpaa" siemenistä on itse kasvattaa. Meilläkin meni semmoinen 90 hyötykasviyhdistykselle, mutta jaettiin suurin osa siemenistä äitin kanssa ja kulut kans. Vaan olen myös huomannut sen että tosiaan kannattaa tilata netistä, vertailin mm. Herneen hintoja ja em kaupassa oli moninkertaisesti halvempaa kuin marketissa! Vielä samat lajikkeet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo siementen hinta on tosiaan aika vaihteleva. Lildlissä on tosi halvat perussiemenet, esimerkiksi salaattia ei kauhean kalliilla kannata ostaa kun sitä saa joka paikasta.

      Tykkään kuitenkin kannattaa Hyötykasviyhdstystä ihan periaatteenkin vuoksi. Tilaan myös töihin sieltä suurimman osan siemenistä.

      Poista
  4. http://www.kantrilehti.fi/taas-se-alkaa-taimihullutus-1.141134

    Kuulun myös näihin siemen- ja taimihulluustapauksiin. Kaikesta huolimatta ne ovat mukavia harrastuksia lähellä luontoa. Ja tuleehan samalla tuettua siemen-, taimi- ja kasviskauppiaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan loistava linkki, juuri noinhan se menee. Mulla esikasvatus yleensä onnistuu, kiitos työpaikan lämmitetyn kasvihuoneen. Sen jälkeen alkaakin olla hiukan haasteellisempaa...

      Nimenomaan ne on mukavia harrastuksia, kaikki harrastukset maksaa ja vielä jos joku onnistuu siitä saa ihan tajuttoman hyvän mielen lisäksi syötävää. Ei siis ihan vähäpätöinen harrastus.

      Poista
  5. Toivottavasti paranet pian! Jotkuthan juopottelee tai tupakoi tai ostelee turhia vaatteita, että siihen verrattuna puutarhahullaannus on varmaan melko tervepäinen harrastus ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, toivon itse samaa. Olen kuitenkin jo pystynyt käymään postista hakemassa kengät, ruokkinut lampaat ja värittänyt värityskirjaa (ja nyt olen hiukan kuollut...) että kyllä se tästä alkaa helpottaa.

      Miten musta tuntuu että viikon sisällä on pitänyt juopotellakkin, ja ostaa uusia vaatteitakin että en sitten tiedä kuka tässä niin erityisen tervepäinen on. Tervepäinen, heh heh...

      Poista
  6. Onpas ikävä vaiva, olen kuullut tuosta. Paranemista ja taimikasvattelun iloa. Harmi, ettet päässyt sinne messuille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä aika hanurista jos suoraan sanon. Mutta mikä sairaus mukava olisi?! En ole ainakaan vielä koskaan sairastanut yhtään mukavaa sairautta.

      Kiitos molemmista toivotuksista.

      Poista
  7. Pikaista paranemista sinulle!!!! Siemenet on halpa harrastus, toisilta menee moninkertaisia summia harrastuksiin kuukaudessa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nii-in. Kun oliskin vaan se siemenharrastus. Just tilasin koirille 80€ ruokaa, ja ne niiden 4 ruokasäkkiä on vielä tulematta. Ja kanoille pitäis hakea sapuskaa ja ja ja. Mutta onneksi se on omaa rahaa mitä saa laittaa ihan mihin haluaa. Kuten vaikkapa sähkölaskuun. :P

      Mutta siemenet on halpoja siihen nähden miten hyvän mielen niistä saa! Ajatella että joku käy samaan hintaan vaikkapa kuntosalilla. Sinne en ihan helposti mene, vaikka koskaan en sano ei koskaan. Nyt tällähetkellä en tunne suurtakaan vetoa.

      Ja kiitos paranemistoivotuksesta, mielelläni olisin terve vaikkapa huomenna.

      Poista
  8. Tiedän niin tunteen ilmaisista kananmunista kuten ilmaisesta lihastakin, kun satumme molemmat kihlatun kanssa metsästämään... Itse olen todennut paremmaksi ostaa valmiit taimet, esikasvatus ei ole mun juttu. Miten voi olla niin vaikeaa muistaa kastella kylvöksiä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, "ilmaista" hirvenlihaa.

      Ja meillä kun isäntä enimmäkseen metsästää pienpetoja, eihän sitä tietysti tiedä kuinka hyvää vaikkapa supikoiranliha on kun ei ole tullut maistettua.

      Kastelu on kyllä yksi ärsyttävä asia. Sen kun pari kertaa unohtaa niin ei tarvitse sen jälkeen enää muistaakkaan...

      Poista
  9. Paranemista sinulle! Iloa taimien kasvattamiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Toivotuksesi toimi, koska olen terve. Ja kiitos, kasvatuksen ilo on käsinkosketeltavissa.

      Poista
  10. Voi vitsi, mikä vaiva! Kamalaa! Toivottavasti menee nopeasti ohi!

    Mulla meni överiksi, kun tilasin siemenperunoita. Koska olen taas myöhässä, kaikki pienet myyntierät olivat jo menneet. Ja kas, yhtäkkiä huomasin, että minulle on tulossa 20 kiloa ja 4 eri lajiketta perunaa! Hehe, mihinkäs nää kaikki laitetaan? No, tarvii varmaan viedä vähän kavereille tuliaisia.
    Mutta näiden siemenperunoiden hinnalla, olisin saanut kaupasta koko talven perunat ostettua. Ja sato olisi ollut taattu!
    Kysymys herää: Kannattiko? ='D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi meni nopeasti ohi. Mutta aika ilkeä on, toivottavasti ei ihan hetkeen tulisi takaisin!

      Heh, sun perunaostokset kuulostaa niiin tutulta.

      Poista
  11. Tuleeko sulle harvakseltaan kohtauksina tuo asentohuimaus? Itse pystyn olemaan max 2 päivää "jumppaamatta" ja sitten alkaa oireet palata. Ei tosin noin rajuina kuin sinulla, mutta kuitenkin.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, se on suuri ilon aihe :)