Pula-ajan jouluruoka, mummonmuusia ja "koiranruokaa"

Niin, Hyvää joulua! Ihan unohdin toivottaa! Toivottavasti rauhotuit, lepäsit ja söit hyvin.

Me vietimme jouluaaton mökillä kuten pari kertaa aikaisemminkin. Siellä pystyy oikeasti rentoutumaan ja keskittymään noihin kolmee edellä mainuttuun paremmin kuin kotona.

Kiva pikkuyllätys oli kun purettiin kassit ja huomasin, että se yksi kassi jäi kotiin tiskipöydälle.
Siinä olikin sitten ne viralliselle jouluaaton juhlapäivälliselle suunnitellut ruuat.
Onneksi kuitenkin mukana oli kynttilöitä ja suklaarasia!

Vaihtoehtoja oli oikeastaan kolme 1. Lähteä kotiin 2. Mennä aamulla kauppaan 20km päähän
3. Syödä sitä mitä mukana oli ja mökiltä löytyi.
Olin aluksi ihan hermona ja suunnittelin vuoronperään vaihtoehtoja 1 ja 2, mutta onneksi tulin järkiini ja päätimme syödä mitä mukana oli. Kyse ei ollut siitä etteikö ruokaa olisi ollut, se vaan oli "vääränlaista".
Ja kiitin onneani, että kun haimme avaimet otimme mukaan tarjotut porkkana- ja lanttulaatikot vaikka epäilin ettei niitä tule syötyä kun ruokaa muutenkin on paljon...

Menomatkalla kävimme kaupassa, ja ostimme koirille maksalaatikkoa, sekä salaattivärkit, leipää ja palan kalaa. (Sen olisi voinut syödä vaikka joulupäivänä...)

Joulupöydän juhla-ateria siis käsitti koirilla voihkitun maksalaatikon, lanttu- ja porkkanalaatikkoa, mummonmuusia jota löytyi kaapista ja salaattia. Ja se kala- mikä ei ollut kovin hyvää.
Isäntä söi kinkkua, itse en siitä piittaa, se oli vahingossa tullut mukaan kun se ei ollut minun vastuullani.

Mökkitie

Mökillä oli lunta n. 15cm ja lunta oli myös puissa. Miten ihana maisema onkaan luminen maisema!

Jouluaamuna keitin väkisin kaurapuuroa kun riisitkin oli kotona. En edes pidä pikakaurapuurosta, mutta jouluaamuna KUULUU syödä puuroa. Vaikka sitten liisteripuuroa. No, söin sitä ehkä 1,5dl, menihän se alas ison voisilmän kanssa ja kanelia onnekseni löytyi kaapista.
Ei se nyt ihan sekametelikeitolle vertoja vedä, mutta tuoksuuhan se joululta!
Loppu kaurapuuro sekoitettiin maksalaatikkoon ja syötettiin koirille. Niille kelpasi.

Mikä parasta, ruokaa ei tullut syötyä ylenmäärin, ei tarvinnut ottaa toista kierrosta eikä mässätä uudelleen illalla. Olo oli poikkeuksellisen energinen kun ei ollut syönyt itseään ähkyyn! Vai johtuiko se siitä että käytiin saunasta lumessa pyörimässä?!
Illalla käytiin vielä lenkillä lumisessa maisemassa tähtien tuikkiessa taivaalla.
Ei tarvinnut lähteä hautausmaalle että muistoihin palasivat edesmenneet läheiset.

Koirapalapeli

 Jäätä oli rannassa noin 10cm, käytiin hiukan Sennin ja Vilman kanssa jäällä juoksentemassa mutta koitettiin pysyä siinä rannan tuntumassa.

Meidät oli alumperin kutsuttu miehen enon luo syömään joulupäivänä. 

Jätimme sen hiukan avoimeksi, kun ei vielä silloin tiedetty miten kauan mökillä olemme. 

Pakko oli soittaa, että sattuneesta syytä joo tullaankin syömään ajallaan- ja saimme ihanan jouluruuan sukulaisten ympäröimänä. Ehkä sitä todellakin arvosti vielä hiukan enemmän kun mielessä pyöri muisto lähimenneisyydestä miltä pussimuusi maistuu...

Kiitos vaan siihen suuntaan jälleen kerran!