lauantai 20. syyskuuta 2014

Oodi pihlajille!

 Pihlajat, Sorbus tieteelliseltänimeltään, tuo jalo jumalten puu! Se kasvaa melkein itsestään, menestyy koko Suomessa, se kukkii ihasti alkukesää, syksyllä se "kukkii" toisenkerran upean ruskan muodossa. Ja sen marjat, ne tarjoavat ruokaa nälkäisille pikkuystävillemme suuria määriä. 
Tervetuloa tilhet, tervetuloa kaikki muuttomatkalaiset. Pöytä on katettu!

Pihlajan marjoja ja lehtiä on monenlaisia riippuen lajista ja lajikkeista. Nämä pihlajat kuvasin työpaikallani Jokilaakson Matkailupuutarhassa. Valitettavasti kotona ollessani en muista kaikkien nimiä välttämättä oikein, 
mutta ihaillaan sitten niitä marjojen moninaisuutta!

Pihlajilla voi olla hyvinkin isoja marjaterttuja...
Amerikanpihlaja

...tai sitten lähes olemattoman pieniä.
Ruotsinpihlaja
Marjaterttu voi olla "harva"...
 Japaninpihlaja

...tai marjat voivat olla tiiviisti kiinni toisissaan.

Marjat voivat olla tummanpunaisia...
 Marjapihlaja ´Burka`

..."pihlajanpunaisia"...

...valkoisia...
 Helmipihlaja

...oransseja tai keltaisiakin! Myös vaaleanpunaisia marjoja on olemassa.

Näistä kuvistakin huomaa sen, että jos ei ole mahdollista hankkia kuin yksi pihlaja, ja toivoo siltä kukkia, marjoja, ruskaväriä ja kaunista kasvutapaa niin kannattaa etukäteen miettiä minkä puun pihlajien laajasta sukukunnasta ostaa! 

Amerikanpihlajalla on käsittämättömän isot marjatertut, tuurenpihlajalla ihastuttavan leiskuva syysväri. Lisäksi tulevat helmipihlajat valkoisilla marjoillaan, pylväspihlaja kapeana pilarina, riippapihlaja riippuvine oksineen, kotipihlaja joka menee missä tahansa kasvupaikassa ja missä tahansa kasvuvyöhykkeellä. 
Marjapihlajien marjoja taas on kehitetty ajatuksella saada jotain sellaista mehua mihin ei tarvisi laittaa 10kg sokeria. Noissa kuvissa tuo tummamarjainen on marjapihlaja `Burka`.

Erilaisia pihlajia *klik*

Pihlaja on kaikessa moninaisuudessaan ehdoton lempipuuni. Kotoa löytyy kaksi tuurenpihlajaa, ruotsinpihlaja, suomenpihaja, keltamarjapihlaja joka ei halua kasvaa, helmipihlaja, 3 pylväspihlajaa, amerikanpihlaja ja tietysti moninaiset kotipihlajat joita olen myös menestyksellisesti siirtänyt metsästä pihaan. 
Yksi näistä on hyvin kapea, menisi täysin pylväspihlajasta. 
Läheisellä koululla alkaa marjasato valmistua, siellä on ainakin kartiotaatanpihlajaa ja jotain keltamarjaista pihlajaa. Taidan käydä kokeilemassa saisinko siemenistä lähtemään uusia pihlajantaimia! Tietysti voisin työmaankin puista ottaa marjoja, mutta eiks se oo vähän tylsää jos luvalla ottaa?!

Taatanpihlaja


3 kommenttia:

  1. Kiitos Pihlaja-tietoiskusta. Ihan uutta tietoa, että lajikkeita on todellakin noin paljon - ja että on olemassa valkoisia marjoja tuottava lajike (en oo koskaan nähnyt).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helmipihlaja on todella kaunis, sellainen pensasmainen pienillä lehdillä ja valkoisten marjojen lisäksi siinä on voimakas syysväri. Saisihan siitä puumaisen leikkaamalla, mutta omani on maailman kuivimmassa paikassa lähes hoitamattomana ja ihme kyllä voi oikein hyvin! :)

      Poista
  2. Kääk, mäkin haluan tuollaisen valkoisen!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, se on suuri ilon aihe :)