Meinasin ottaa kuvan meidän lattiasta, mutta ajattelin, että ehkä joku allergia ja astmaliiton edustaja tulee huostaanottamaan mut...
Meillä oli imuroitu viimeksi torstaina, ja jos tänään en olis imuroinut niin olisin varmaan tukehtunut melkoisen nopeasti täällä. Tänään pystyi siis imuroida, koska pystyi mennä töihinkin. Jotain periaatteita pitää olla. Mä en yleensä imuroi. Se on kotityö jota vihaan yli kaiken. Mun tuli oikeastaan kauhea ikävä Mikaa kun jouduin imuroimaan. Mihin nainen tarvii miestä, no ainakin siihen imuroimiseen!!!
Allista lähtee karvaa pääasiassa olkkarissa. Miksikö, no siksi että ne siellä nuohoaa Vilman ja Sennin kanssa!!! Tarkastin nimittäin onko meidän sängyssä yhtä paljon karvaa kuin muualla, Allihan nukkuu siellä...en tiedä miksi, mähän olen ollut vuosia sitä mieltä ettei koirien tarvi olla sängyssä.
Muttakun Alli on niin söpö. Eikä se häiritte millään lailla....seliseliseli...
.JPG)
Koska se oikein loppuu?!
Karvaa on lähtenyt kuukauden, ja aina vaan sitä riittää! Lisäksi Alli vihaa harjaamista, ja sen kanssa joutuu enemmän ja vähemmän tappelemaan asiasta. Nyt meni aika kivuttomasti, eikä se mököttänyt kovin kauaa.
No niin, ja sitten siihen mun illan huvitukseen. Meillä on niinkuin teoriassa piha aidattu. Aita on ollu lähinnä vipukoille sellainen "tähän loppuu oma piha"-tyyppinen ratkaisu. Ne olis siitä päässy heittämällä yli jos olisivat halunneet, mutta eivätpä ole halunneet. Mutta nyt sitten Vilma on keksinyt, että se tulee yli ja ali ja välistä ja ihan mistä vaan. Tähänasti Senni, Vilma ja Alli on olleet pihalla kaiket päivät kun Mika on toistaiseksi pakkolomalla. Eilen naapuri tuli sanomaan, että sun koira on meidän pihassa eikä anna kiinni.... Eilen ei ollut voimia alkaa aidan paikkaukseen, mutta nyt oli ihan pakko.
Siis oikeasti meille pitäisi laittaa kunnon aita, mutta jos me tästä kohta muutetaan niin kannattaako? Ollaanko me muuttamassa ikinä, en minä tiedä. Mutta sillä on hyvä perustella miksei aitaan ole koskaan rahaa.
Katoin pikkusen pankkitilin saldoa ja kuumeisesti mietin mitä sitä nyt tekis. Onneks sain isommalta ottopojalta pari rullaa verkkoa mitä sillä oli ylimääräistä, ja sitten vaan näppäränä emäntänä hommiin.
Meidän vastapäisellä naapurilla on venäläinen vaimo, ja taas se katsoi silmät kauhusta pyöreinä kun Rouva ihan itte marssi lekan, rautakangen, jonkun hemmetin tellingin, aitatolppien ja ties minkä härpäkkeiden kanssa tonne tienreunaan ja aloin paukuttaa tolppia maahan. Naapurin rouvahan ei esimerkiksi leikkaa ollenkaan ruohoa, ja tuskin edes kaivaa istutuslapiota isommalla lapiolla.
Se tolppien hakkaaminen meni yllättävän kivuttomasti, mitä nyt vähän heikotti (ja korvissa kaikui äidin sanat siitä, miten toipilaana pitää levätä jne.)
Sitten ei taas tuntunut olo ollenkaan niin kätevältä kun olis pitänyt saada verkkoa kiristettyä. Olin viittävaille pyytää naapuria apuun, mutta sitten sillä olis menny illuusio siitä miten kätevä mä olen kun en oikeesti meinannu millään saada hakattua sinkilää tolppaan ilman että se putos joka ikinen kerta! Ja sitten tippu ne muutkin jotka oli kädessä...en uskaltanu laittaa niitä sinkilöitä suuhunkaan vaikka oon nähny timpurien tekevän niin. Eikö ne pelkää että ne nielaisee sellasen rautapalan?!
Onneksi nippusiteet pelasti mut...vaikka nekin on niin vammanen keksintö kuin olla ja voi, aina kiristyy tahallaan väärään suuntaan...
Siinä sitten askaroin tuntikausia kaikenmaailman korotusosia niihin paikkoihin joista oletin Vilman hyppäävän ja tirkitsin verkkoa aidan alaosaan.
Vihdoin tuli valmista, ja vähänniinkuin huokaisin helpotuksesta. Ei olis kannattanut.
Nimittäin Vilma oli jo etupihalla. Ei tullut mieleen, että ehkä se ei hyppääkkään tienpuolelta, vaan tuolta mettänpuolelta missä aita on muutenkin ihan miten sattuu. :P
Että huomenna uudestaa, sinne pitääkin sitten hakea uusia aitatolppia ja korkeeta verkkoa. Vai laittaisko vaan sähkölangan...ainiin, paimenkin pitäis ostaa. Mä joudun vararikkoon näiden elukoiden kanssa!
Ja menetän hermoni totaalisesti. Mä olin niin väsynyt aitaprojektista, että oikeesti aloin itkeä kun Vilma taas hyppäs yli. Ehkä mä en päästä sitä takapihalle, vaan pissatan sen remmissä. Kuinkahan mä ehdin aamulla töihin kun on yleensä pikkusen kiireellinen aitataulu?!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi, se on suuri ilon aihe :)