perjantai 7. maaliskuuta 2014

Kevään ensimmäinen kukka ja sadat siemenet

Eilen bongasin kevään ensimmäiset kukat! Työmaalla oli lumikelloja sekä nupulla, että auenneena. 
Meidän leveysasteella ei todellakaan ole kovin tavallista nähdä mitään kukkivaa maaliskuun alussa. Tavallaan kevään ensimmäiset kukat on ihania. Toisaalta katselin niitä kauhulla. 
Ei kai sitä mitään kovia pakkasia ole juuri nyt luvattu, mutta ei ole kuin pari vuotta kun tähän samaan aikaan meillä oli pakkasta -34C.

Tekisi mieli olla ylioptimistinen, vähän niinkuin ne jotka katovuosina alkoi kylvää helmikuussa kun oli niin lämmin...
Hihkua vaan onnellisena, että kevät on täällä! Eikä edes uskoa, että voisi vielä tulla pakkasta ja kylmää. 
Sehän on toki mahdollista, vaikka ei kauhean tavallista. 




Tänään töissä pääsin vihdoin kylvämään. Se ensimmäinen kylvö on keväisin jotenkin sellainen merkkipaalu. Siitä taas tietää, että yksi kasvukausi on alkamassa.

Mulla ei täällä kotona ole mitään muistiinpanoja kylvöistä, kasvatan kuitenkin töiden puitteissa senverran kaikenlaista etten edes jaksa alkaa mitään tarkkoja selostuksia tänne blogiin tekemäänkään. 
Omat siemenet olen kasvattanut myös töissä, koska en jaksa viritellä kotiin sisälle taimikasvatusta, ne on niin hankalia ja tuolla on kuitenkin hyvin tilaa. Tuon ne sitten pois kun alkaa olla ahdasta. 

Aika vähän on itselle tullut yleensäkkään kylvettyä, lähinnä jotain orvokkeja, samettikukkia, jättiverbenaa, muutamia tomaatteja ja ehkä jotain muuta. Jos on tullut ostettua jotain siemeniä vaikka ei olis pitänyt...

Olen maailmasta ehkä laiskoin kesäkukkien hoitaja, en jaksa kastella mitään ruukkuja ja tapan kaikki amppelit ihan vaan siksi, että kokoajan hoen, ettei se vielä tänään tarvi vettä... Niimpä kaikki kesäkukat mitä laitan, laitan maahan. 
Sinnepäin niitä on helpompaa hoitaa. Eihän se sillai sievää ole, mutta ei vaan oikeen pihansomistus ole meikäläisen juttu.

Aikaisemmin osallistuin innokkaasti kaikenlaisiin siemenkirjeisiin, mutta tosiasia on, etten enää jaksa kasvattaa kaikenlaista. Ja kun yhtään taimea ei raaskisi heittää poiskaan, ja tilaakaan ei ole loputtomasti kuitenkaan.

Lisäksi mulla on yks "puutarhakaveri", joka saa kasvatettua vaikka kahvinpuruista kukkia. Olen häneltä sitten ostanut valmiita taimia. Pääsee paljon helpommalla, saa vain yhden valmiin perennantaimen eikä kahtasataa hontturaa taimea!

Kylvin tänään ensisijaisesti kylmäkäsiteltäviä kesäkukkia 
(mm. jättiverbena, laventelia) sekä jotain perennojen siemeniä mitä oli syksyllä kerätty. Ja tietysti persiljaa, mukulaselleriä ja ylipäänsä kaikennäköistä mitä sain käsiini. 

Me kasvatetaan töissä itse osa kaupungin kesäkukista (meillä on niin omituiset toiveet ettei kukaan itseään kunnioittava kaupallinen puutarha ala sellaisia kasvatella!)sekä kahteen näytekasvimaahan hyötykasvien taimia. 

Yksi mistä olen aina innoissani on kaunopunahatut, meillä on töissä niistä hyvää kantaa, tekevät itävää siementä ja kylväytyvät mm. hiekkakäytävälle ja ainakin viimevuonna sain siemenistä taimia vaikka silloin keräsinkin siemeniä tyylikkäästi lumen päältä maaliskuussa kun en muistanut syksyllä niitä ottaa. 

Mun pitäiskin lähettää siemeniä Heidille Harjunpään taimistolle. Koko talvi on ollu aikaa...hienosti on taas sekin homma tullu hoidettua...

Ja voisko sitten joku kertoa mihin ihmeeseen heitin ne chilin siemenet mitä mun pitäis kylvää?! Laitoin ne johonkin "varmaan talteen" mistä herkästi saan ne mukaan kun aloitan kylvöt töissä, enkä löydä niitä mistään!

***


Kiva Vilma. Sillä on nyt joku kausi, se on nakerrellut muutaman viikon aikana kaikkea mahdollista tavaraa mitä on käsiinsä saanut. Lainasin kokeilua varten sen Back On Track-takin, niin siitä se on nypertänyt kiinnitysnauhoja. (Jee nyt meillä on sellanen oma, ostan kaverille uuden...)  Yks aamu ne oli Sennin kanssa meinannut saada ihan riidan teippiharjan varresta jota ne kilpaa söi...

Äsken huomasin, että koirien pedillä on miehen lompakko ja kortit sekä rahaa. Onneksi Vilma oli pureskellut kaikista mahdollisista korteista vain tulityökorttia! Ja rahat se oli kait päättänyt pitää, kun ei ollut niitä syönyt. 

****
                                         

Onneks mun ja Vilman agility oli tältä iltaa peruttu. 
Yhtään ei harmita ettei tarvinnu lähteä ajamaan 100km Maalahden suuntaan töiden jälkeen, vaan käytiin saunassa ja kohta mennään Mummalle kylään! 
Aamulla saakin sitten mennä koiranäyttelyyn kehäsihteeriksi. En oo koskaan ollu, eikä mulla oikein ole edes aavistusta mitä ne tekee, mutta mulla on sellainen motto elämässä, että kaikkea pitää kokeilla. Eihän sitä tiedä, vaikka mä innostuisin käymään näyttelyissä enemmän kuin 2 kertaa vuodessa. 

***
                                                        
Jos olisitte menossa koivurisukurssille, niin millaisia malleja haluisitte opettajalla olevan mukana?! Nimittäin pidän viikon päästä kansalaisopistolla koivurisukurssin, ja otin kauhean kasan risuja kotiin että vois tehdä jotain malleja. Mulla on kyllä jotain valmista kotona, mutta ainahan olis kiva tehdä jotain lisää! 
***


Hauskaa viikonloppua, muistakaa huputtaa havut jos ette ole sitä tehneet vielä. Arvatkaa olenko mä tehnyt...:P


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi, se on suuri ilon aihe :)