tiistai 11. helmikuuta 2014

Mehiläisiä!

Jostain syystä en ole kirjoittanut mehiläisistä oikein mitään. Talvella niitä nyt ei oikeastaan edes tiedä olevankaan, jos ei käy koputtelemassa pesiin, mitä yleisesti ottaen ei pidetä kauhean järkevänä toimintana.

Meidän mehiläisfarmaus on sellaista lemmikkimehiläisten pitoa. Siinä tavoitteena ei ole kovinkaan suuri hunajantuotanto, koska ainakaan toistaiseksi ei olla kauheasti innostuttu suuremmin myymään hunajaa. Sitä on mukavaa jakaa joululahjaksi ja viedä kukan sijasta kyläpaikkoihin, tietysti jos joku sitä haluaa ostaa niin myytykkin on.

Innostus mehiläisistä lähti oikeastaan siitä, että niiden seuraaminen on niin mukavaa. Muistan kun lapsena käytiin isän kanssa ostamassa hunajaa ja samalla näin kuinka hunajaa lingottiin. Se oli jotenkin ihan valtavan jännittävää se. 

Omat mehiläiset tulivat siten, että miehen työkaveri oli lopettelemassa omaa tarhaustaan, hänellä oli pesiä parhaimpina aikoina ollut yli 100 ja tavaraa sitämukaa. Miehen työpaikalla oli useampia jotka innostuivat kokeilemaan mehiläistarhausta, me mukaanlukien. 

Meillä pesien määrä on ollut 2-3, ei edes olla haluttu nostaa pesien määrää enempää. Ekoina vuosina hunajaa tuli vähän liikaakin (sitä olisi ihan oikeasti pitänyt myydä!).

Alussa mehiläiset olivat italialaisia, emot merkattuja jolloin ne löysi pesästä herkemmin, mutta nyt pikkuhiljaa ne ovat menneet sekarotuisiksi ja ikävä kyllä tulleet herkemmin pistäviksi. Emon vaihto on nyt ihan pakko tehdä ensikesänä, olemmehan sitä jo pari vuotta suunnitelleet. Tai oikeastaan ehkä kolme... 

Viimekesänä sain aikaisempaa pahempia oireita pistoista, siihen asti en edes muista että niitä olisi montaa tullutkaan. Toivon hartaasti etten ole pahemmin herkistynyt mehiläisille vaan se pysyisi tällä tasolla, koska jos alan saada niistä pahempia oireita on mehkuista pakko luopua. Harmi, sillä niiden seuraaminen on todella mielenkiintoista.

Pistämiseen vaikuttaisi esimerkiksi asianmukaiset vaatteet! Ei kannata mennä pesiä sörkkimään tennareissa jos on vähän allergiaa...

Suunnitelmissa on kokoajan ollut käydä joku kurssi mehiläisten pitoon, mutta omaa laiskuutta se on edelleen käymättä. Oliskohan nuo otukset olleet meillä 4 tai 5 vuotta?! Ongelmatilanteissa ollaan soitettu tuolle miehen entiselle työkaverille tai miehen sukulaismiehelle jolla on mehiläisiä ollut oikeastaan koko elämän ajan. Ongelmatilanteet ovat olleet sellaisia "alkaakohan nää parveilla"- tyyppisiä.

Kuvia mehiläisten hoidosta meillä on vain muutamia. Yleensähän se keskittyminen on siinä hoitotouhussa eikä valokuvauksessa! Ja sitten kun joku ottaa kuvaa niin vois vaikka koittaa näyttää vähän fiksummalta...





Mehiläisiä laitetaan talviteloille. Ihmettelen miksi meillä on noin kauheasti kaikenlaista roinaa tossa pesän ympärillä!!!



Meillä on kaksi kertaa lähtenyt parvi karkuun. Ekalla kerralla oli hupaisaa, että olin just käyny kattomassa mehiläisiä 15min aikaisemmin, oli todella kuuma ja mietittiin jo edellisenä päivänä, että tuulettaako ne pesää vai aikooko ne karata. Mies soitti työkaverilleenkin, ja sekin oli sitä mieltä, että ne tuulettaa. Tosiaan 15min päästä mies tuli töistä, ja huomasi parven lähteneen! 

Onneksi ne pysähtyi pihan laidassa olevaan koivun taimeen.



Vettä kannusta karkulaisten päälle...


...Ravistelu laatikkoon...


Kansi kiinni, mehiläiset autotalliin "jäähylle", ja seuraavana päivänä uuteen pesään. 



2 kommenttia:

  1. Onko teillä miten lähellä taloa nuo mehiläisten pesät? Mua kanssa kiinnostaisi hurjasti ottaa mehiläisiä mutta lähipiiriä huolestuttaa...pistäminen kai lähinnä kun lapsiakin pyörii tuossa.

    VastaaPoista
  2. Ne on tontin rajalla, paljonkohan talosta olis matkaa, heitetään nyt vaikka 50m. Lentoaukot kannattaa suunnata niin, ettei mehiläiset kaarra pesälle suoraan pihan läpi. Meillä lentoaukot on tonne naapurin pellolle. Pesät kannattaa laittaa mahdollisimman aurinkoiseen paikkaan, mehkut tykkää lämmöstä. Mitä kuumempaa on, sen hullumpana ne touhuaa.

    Loppujenlopuksi mehiläiset pistää tosi harvoin. Mua on pistänyt kerran ilman että ollaan oltu tonkimassa pesiä, silloin leikkasin pesän edestä (siis alla 1m) ruohoa...

    Pesäthän voi laittaa vaikka katolle, tosin kovin jyrkälle katolle en suosittele! :)

    Jos pysyy pesistä 5m etäisyydellä, niin on kyllä tuuuria jos saa mehiläiset pistämään itseään. Ne on aika rauhallisia otuksia, eikä mitenkään sellaisia "verenhimoisia" kuten ampiaiset.
    Ihan pesän edessä ei kannata seisoskella, kun ne kiiruulla tulee täydessä lastissa pesälle, niin eivät tykkää kun lentoreitillä on esteitä.

    Suosittelen kyllä mehiläisiä! Niiden puuhia on mahtavaa seurata, ja harvasta eläimestä kanojen lisäksi on jotain hyötyäkin!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, se on suuri ilon aihe :)