keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

Ihmisen paras ystävä



Ottopojalle meidän lampaat on vähintään yhtä tärkeitä kuin mulle. Ja onhan se liikuttavaa huomata miten varsinkin Hattara on ihan "Ottopojan lammas". Se kulkee kokoajan perässä ja koittaa kirjaimellisesti päästä syliin. Lampaiden kerintäkin oli hiukan hankalaa kun Ottopojan olisi pitänyt rauhoitella toista lammasta, ja Hattara koitti kokoajan saada kaiken huomion.

Nyt kun lampaat on siirretty "kotitilalta" laitumelle tämä kaksikko ei olekkaan ollut niin tiiviissä yhteydessä vaikka olen sanonut Ottopojalle että voi kyllä käydä lampaita katsomassa laitsalla yksinkin.
Kuvat kuitenkin kertovat enemmän kuin tuhat sanaa tästä kaksikosta.




Mutta vaikka Ottopoika on ehkä Hattaran lempi-ihminen, niin on se munkin kaveri silti. :)



Mulla on ollut koko kevään kirjoitusjumitus. Ei ole huvittanut kirjoittaa yhtään mitään, tuntuu ettei enää edes osaa kirjoittaa mitään. Mökki, lehtijuttu ja tietokoneen hajoaminen vei jotenkin kirjoitusinspistä aika paljon. Tavallaan niin suuria asioita ettei niistä edes huvita kirjoittaa. Tai tietokoneen hajoaminen ei ehkä ole ihan niin iso asia!

 Ei osaa kirjoittaa kepeitä eläinjuttuja ja höpöhöpö-eläinjuttuja kun päässä pyörii tosi isoja asioita joita ei kuitenkaan halua blogissa käsitellä.

Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan, jos kirjoittaminen ei tunnu mielekkäältä en aijo sitä jatkaa, en ainakaan niin aktiivisesti kuin aikaisemmin.
Inhoan selityksiä siitä miksei joku kirjoita blogia. Jos ei kirjoita niin ei kirjoita, oli syy mikä tahansa- selitykset sikseen!

Mutta meillä on uusi koiranpentu, ehkä pentuarjesta voi joitain juttuja saadakkin aikaan...:)

4 kommenttia:

  1. Jotenkin mulla olikin fiilis, että hankitte vielä koiran. Ihania kuvia Hattarasta ja hänelle tärkeistä ihmisistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä niitä on tarkoituskin ollut hankkia. Mutta millaisia ja koska niin se on se jännitys ollut. :)

      Poista

Kiitos kommentistasi, se on suuri ilon aihe :)