sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Tärähdyksiä





Hienosti meni mökille saapuminen perjantaina. Kaaduin suoraan selälleni jäälle. Löin pääni ja takapuolen maahan, päähän tuli haava. Ei onneksi kovin suuri, se meistä siskoista jolla on terveydenhoitoalan koulutus katsoi haavaa ja totesi ettei sitä ole pakko ommella. Niinpä ei sitten lähdetty 40km päähän ensiapuun. Välimatka kasvattaa maalaisjärkeä.

Haava meni umpeen kun painoin sitä tiukasti pyyhkeellä. Ja lievää huimaamista lukuunottamatta ei tullut mitään vakavampia oireita. Mutta aika pahasti kyllä säikähdin.

Ihan yhtä onnekas ei ollut se sukulaismies joka oli myös kaatunut ja kallo oli murtunut. Tämän seurauksena aivoissa verenvuotoa ja mahdollisesti pysyvää aivovammaa.

Erittäin surulliseksi asian tekee se, että hän on vaimonsa omaishoitaja ja vaimo on senverran muistisairas ettei ollut edes tajunnut hälyyttää apua. Viikon päästä naapurit olivat lähettäneet lähisukulaiselle viestiä että onkohan talossa kaikki ihan hyvin kun postit on hakematta ja mitään liikettä ei näy missään. Sukulainen oli soittanutkin muutaman puhelun muttei oikein ollut saanut varmuutta onko siellä kaikki kunnossa vai ei. Olivat kuitenkin lähteneet katsomaan, ja siellä pariskunta makasi sängyssä, mies sekavana mutta tajuissaan ja vaimokin riutuneena kun ei ollut osannut edes syödä yksin. :(

Tälläiset tapaukset saavat mietteliääksi. Kuinka suuri vaiva on heittää hiekkaa jäätikölle kun periaatteessa pitäisi tietää kun on melkein neljänkymmenen että jäälle tosiaan voi kaatua ja loukata itsensä! Mika kaatui uutenavuotena naamallensa ja poskeen tuli hiusmurtuma. Jos nyt molemmat ollaan saatu läheltä piti -tapaturma niin uskottaiskohan jo nyt?!

Muuten oli mukava viikonloppu. Käytiin kavereilla syömässä ihan superhyvää ruokaa, kauriinlihapihvejä hampparin välissä ja hirviripsejä omatekoisella bbq-kastikkeella. Jälkkärinä liekitettyjä mansikoita ja jäätelöä. Ei meidän keittiössä ihan yhtä hyviä sapuskoja valmistu.

Siskon perhe kävi pariinkin kertaan ja käytinhän me sielläkin syömässä. Kuinkas sattuikaan...jos ei olla anopin lihapatojen ääressä niin jostain muualta sapuskaa kyllä löytyy!

Otettiin (tai Mika otti...) ne ah niin kauniit 80-luvulta olevat kaapit pois tiskipöydän päältä ja jääkaapin alta. Nyt vaan pitäisi tietää mitä haluaisi tilalle. Avohyllyä, kaakelia, umpihyllyä, jotain muuta kuin kaakelia... Kauheen hankalaa tietää mitä haluaa ja mikä näyttäisi hyvältä. Voiko joku tulla ja sisustaa mökin ja mä vaan sitten tulen paikalle ja ihastun.

Pihasuunnitelmia mulla on sinne jo vaikka miten paljon, onneksi kotona on niin paljon kasveja että saa siirtää kaiken tästä eikä tarvi ostaa. Paitsi siis tietysti kaikkea kivaa!
Tuollainen vanha tönö kaipaa ihan selvästi pensasruusuja. Ja pioneita. Ja ihan kaikkea. Metsään saisi ihanan metsäpuutarhan ja kun pihaa ylipäänsä vähän tasaa saa paikkoja omenapuille. Ja vaikka kuinka ajattelen etten halua sinne työleiriä niin silti sellaisen tekeminen on tosi houkuttelevaa. Jos vaan vähän kerrallaan, kuinkahan sellaseen pystyy?!

Kotona Ottopoika on hoidellut tehokkaana lampaita. Oikeestaan tällänen viikonloppumökkeily on ihan sikakivaa! En ole koskaan ollut mökki-ihmisiä, mutta ei mulla kyllä koskaan ole ollut mökkiäkään. Nyt on ensviikonloppuna töitä ja sen jälkeen muuta ohjelmaa niin saa olla vähän kotonakin. Ehkä sinne sitten on vieläkin mukavampaa mennä.





10 kommenttia:

  1. Ei oo mökkiä ja olisin sellaisella aika avuton, siis mummonmökki-tyyppisellä. Pihaa kyllä osaisin myllätä vaikka kuinka! Hyvää mökkikauden avausta, tosin ilman kaatumisia ja muita tapaturmia tietysti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos! Oikeastaan mökki on vaan vähän alkeellisempi omakotitalo. Jos nyt osaa takkaan tehdä tulen pääsee jo aika pitkälle. :)

      Poista
  2. Hui sentään noita liukasteluja. Ja voi miten surku se sukulaistesi tapaus!! Onneksi lopulta saivat apua.

    Ruusut kuulostaa kyllä just mökkijutulta. Siis vanhan mökin jutulta. Mäkin haluaisin meille lisää ruusuja, mutta ne pitäis olla helppoja... sellasia kuin tuo juhannusruusu: mitään en oo sille koskaan tehny yli 20 vuoteen ja se vaan hulluna joka kesä kukkii...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noi juhannusruusu-tyyppiset ruusut (eli pimpinellaruusut) on kyllä tosi helppoja melkein järjestään. Jos ei juurella kasva tolkuttomasti heinää niin ne viihtyy ja kukkii ihan ilman hoitoakin.

      Poista
  3. Hurja tapaus tuo sukulaistesi juttu. Onneksi sinulle ei käynyt niin pahasti. Kyllä tuollaiset aina herättelevät.
    Voi vitsit, minä niin tykkäisin sisustella muiden koteja ja mökkejä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä myös tykkäisin sisustaa jos osaisin! :D Oikeasti oon aika laiska siihen. Nätti sisustus vaatii kauheesti aikaa ja vaivaa. tai rahaa. Musta tuntuu ettei mulla ole oikein mitään noista.

      Poista
  4. Älynastakengät on olleet tosi hyvät. Saahan niihin melkein puolitoista sataa euroa kiinni laittaa, mutta uskon että ainakin itselläni se sijoitus kannatti.

    Mökki vaikuttaa aivan hurmaavalle ja varmasti joku ruusupenkki sopisi kuin nenä päähän. Itse suunnitellut omaan pihaan neljä vuotta ruusupuskaa, ehkä vielä joku kevät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon aatellut aikaisemmin etten hommaa nastakenkiä kun sen jälkeen en enää osaa tai uskalla kävellä ilman nastoja. Jotenkin nyt kuitenkin alkaa tuntua että nastat voisivat sittenkin olla ihan kannattava sijoituskohde!

      Poista
  5. Huh! Onneksi selvisit pyyhehoidolla!
    Kurja tuo sukulaistesi juttu...hieno juttu että naapurit rupesivat heitä kaipailemaan! Yhteisöllisyys kunniaan.
    Välillä sitä havahtuu huomaamaan, miten pienestä isot asiat onkin kiinni. Pään tai niskan kun kolauttaa "sopivasta" kohdasta, voi koko elämä olla tai siinä. Tai neliraajahalvaantuminen edessä. Eihän sellaista peläten voi elää, mutta joskus havahtuu huomaamaan, miten paljon voikin olla kiinni tuurista, pienestä hetkestä. Oli sitten liukasta tai ei.
    Muuten teidän vkl kuullostaa tosi mukavalta. :)
    Niin, ja suloisen herttainen kello teillä! Ja tuo puuhella..<3

    VastaaPoista
  6. Omenapuut ja pionit on aivan must! Eikä ilman ruusujakaan toki voi olla :)

    Onneksi ei käyny pahemmin kun kaaduit! Syksyllä kuivaa hiekkaa ulkoratiin, johonkin astiaan tai perstuaan niin on sitte talvella helppo hiekottaa

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, se on suuri ilon aihe :)