sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Lammasterapiaa


Vaikka olisi kuinka surulinen, niin lampaiden seurassa ollessa on jotain mitä ei voi sanoin kuvailla. Niiden tapa olla on jotenkin niin ihana.

Otin kuvia vaan tytöistä, mutta poikien kanssa aivan sama.

Keijolla on sellainen hellyyttävä tapa että se hiljaa pukkaa päällä tyyliin "Keijo tässä hei, ihan vaan kysyisin että rapsuttaisitko minua?".

Se kyllä joskus on ihan puskenut tai ainakin pukkinut hiukan liiankin kovaa mutta nyt näyttää että se on tajunnut että ihminen on mukavampi jos sitä ihan hellästi vaan pikkuisen hipaisee.
Silloin siltä voi vaikka saadakkin sitä rapsutusta.

Vaikka mä olen töissäkin hoitanut lampaita, niin vasta nämä omat lampaat on saaneet mut tajuamaan kuinka ihania eläimiä lampaat oikeasti ovat. Ne on hirveän väärinymmärrettyjä otuksia sanoisin.

Meillä pässit on ennenkaikkea lempeitä. Sana jota en olisi ikinä liittänyt pässiin!

Nämä AH-VE-NAN-MAANlampaat (kuten Ottopojan mielestä se kuuluu sanoa) sitten ovatkin vielä sellaisia nuoruuden hölmöjä.


Välipalaksi kuusen havuja


Jotenkin tuntuu, että ne olisivat tuoreempia suoraan puusta, tuumii Sirkkis.



Ja sitten ne höpönassut juoksevat edestakaisin heinäkasojen välillä ihan vain huvikseen. 
Levittelin hiukan heiniä että saisin kuvia vähän paremmassa valossa, sehän vasta jännittävää on!


Heinää, jee! Täälläkin on heinää! 


"Ihan hirveen monta heinäkasaa", toteaa Sirkka-Liisa huuli pyöreänä.


Hattara tähystää aitauksen korkeimmalla kohdalla! :D Siis oikeesti, kuinka huvittavaa on että se seisoo usein tähystämässä tuossa kannen päällä joka on muutaman sentin korkeammalla kuin maanpinta.


14 kommenttia:

  1. Onhan nuo kyllä hauskoja. Kuvauksellisiakin näköjään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne on kyllä oikeita touhopettereitä. Jokaisella pitäisi olla muutama lammas kotonaan niin ehkä me voisimme kaikki paremmin.

      Poista
  2. Kuusenhavuja, aika piikkistä syötävää! Eikö heinä olisi parempaa?! No, enpä tiedä kun en oo lammas! Makuasioista ei voi kiistellä. Iloisia lampaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä se ei pistele lampaita kuten ihmisiä. Tai sitten ne ei välitä.

      Poista
  3. Aivan ihana teksti ja kuvat. Lampaat ovat niin suloisia. Ja tuo Sirkkis (?) kahdella jalalla... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sirkka-Liisapa hyvinkin. Taitaa olla sukua kamelille.

      Poista
  4. Ihanuudet <3 Kyllä tässä lammaskuumetta pukkaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lampaat on vaan niin <3 . Ne ei ole samanlaisia touhuja kuin koirat, ei niin isoja kuin hevoset vaan juuri niin lampaita. Ihania sellaisia.

      Poista
  5. Mulla kun ei ole lampaita tällä hetkellä, täytyy tyytyä kyyttö-terapiaan! ='D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskoisin että hiukan junttura kyyttö menee melkein lampaasta. Mitäs jos sille heittäisi taljan päälle niin se melkein näyttäisikin lampaalta!

      Joo heh heh, kuinka huonoja ideoita voi olla?!

      Poista
  6. Lammasterapiaa voisi markkinoida laajemmallekin. Olen itse viettänyt lammaskarsinassa aikaa kuin päiväkodissa konsanaan, silloin kauan, kauan sitten. Opetin lampaat kulkemaan ympyrää, muistan sen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lampaat kulkemassa ympyrää kuulostaa juuri lampaille sopivalta ajanvietteeltä! :D

      Poista
  7. Kyllä, olen samaa mieltä - lampaat ovat niin mahtavia eläimiä ja niiden äärellä kyllä unohtuu muut mielessä pyörivät asiat. Tuosta leppoisuudesta sanoisin, että meidän tämän kesän pässit, olivat toista maata. Tai etenkin yksi niistä alkoi puskea ihan älyttömästi jossain vaiheessa. Loukkasinkin pari kertaa ja aloin pikkuisen sitä pelätäkin. tai ainakin sai miettiä, että miten päin menee lähelle ja onko jokin varasuunnitelma, jos se puskee. Uskomaton juttu, kun se oli meilläkin ensimmäinen kerta… Yritin miettiä, mitä se yrittää viestittää, mutta ei se pahalta vaikuttanut, joskaan ei se sitä ihan hyvälläkään tehnyt ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eivät nämäkään pässit nuoruuden huumassaan olleet mitenkään ylettömän mukavia. Useampaan kertaan puskivat toisiaan päät veressä ja minuakin uhkailtiin useampaan kertaan.

      Keijo muutaman kerran puski ihan kunnolla.

      Keijoa uhkasinkin että siitä tehdään lampaanviulu pääsiäispöytään. Ehkä se tehosi. Ainakin se on puskemisen lopettanut.

      Poista

Kiitos kommentistasi, se on suuri ilon aihe :)