torstai 15. syyskuuta 2016

Sika-lammashoitajan iltapuuhia





Eilen en kerinyt yhtään lammasta. Enkä tänään. Lainasin konetta joka on juuri sellainen kuin keritsin parhaimmillaan on. Vielä se pitäisi osata laittaa oikeaan "asetukseen", nimittäin epäilen että se ei ole ihan lyönnissä. Ainakin kone millä olen leikannut aikaisemmin on purrut villaan paljon paremmin, vaikka se on ollut muuten huonompi. Keijo ja Mäkelä näyttävät käytännössä siltä että niiden yli on ajettu ruohonleikkurilla.

Tosin senverran ne ovat helpottaneet kerintää rimpuilemalla että tavallaan aika kaamea työjälki varmaan osittain selittyy myös sillä. Ehkä se kerintäpukki voisi olla viisaampi vaihtoehto kuin lampaan sitominen mattotelineeseen...

Petteri on aina ollut hankalin kerittävä, sillä on paljon herkempi iho kuin veljeksillä ja siitäkin syystä se on pojista jätetty viimeiseksi. Ja sitten tosiaan olisi vielä typykät. Niillä onkin tosi pitkä villa, affeilla se vissiin kasvaakin nopeammin kuin noilla suomenlampailla.

Petterillä on ollut poskessa kova patti jo useamman viikon, ja mietin jo kun ne olivat töissä että soitanko eläinlääkärin sitä katsomaan. En sitten soittanut, ja kun ne olivat olleet kotona 4 päivää niin patti oli puolikkaan pingispallon kokoinen ja kivikova. Painelin sitä sitten ja koitin päätellä että onko se paise vai mikä ihmeen patti. Hyvä idea, nimittäin illalla patti oli nyrkin kokoinen! Ihan selvää, että eläinlääkäri on pakko soittaa.
Onneksi Mika on nyt hyvin harjoitellut sian kanssa, nimittäin nyt sitten saa piikittää lampaaseen antibioottia. 

Pinkin ja Helgan kokoero.

Pinkki-possun lääkekuuri loppui viikonloppuna ja se on ollut hyvinkin sellainen toipilaan oloinen. Viimeiseen piikitykseen sitä piti vähän jahdata ja se alkoi ihan hirveästi läähättämään ja tuntui ettei se edes toipunut yönkään aikana siitä. Olen ollut varma, että se ei teurastuspäivää tule näkemään...tosin nyt tänään se onkin sitten ollut hyvinkin pirteä, ja innokkaasti syönyt. Ota näistä nyt sitten selvää.

Se on jopa huvittavan pienen kokoinen verrattuna Penttiin ja Helgaan, mutta se nyt olisi pieni murhe jos se söisi kunnolla ja olisi muuten terve. Eläinlääkäri meinasi että sydän ja keuhkot ovat voineet vaurioitua niin ettei ne enää tule kuntoon, mutta jos se nyt tuossa jotenkin sitkuttaisi vielä hetken. Seurataan tilannetta.


Ja sitten vielä harjaus. Helga ja Pentti tykkää kun niitä harjaa tollasella kohtuullisen pehmeällä harjalla,hilse vaan pölisee kun porstaa takakinkun päältä. 
Pinkki ei oikein tajua mikä tässä on niin erityistä, mutta kyllä sekin kauempaa hiukan antaa rapsutella.

Alemmassa kuvassa tosin Pentti oli sitä mieltä että samalla voitaisiin possun iltapesuina harjata myös hampaat! Samalla ystävällismielinen Helga roikkuu housunpultussa kiinni.
Se onkin ainoa näistä joka koittaa purra, sitä on joutunut pikkuisen nokalle näppäämään risulla kun välillä ei millään meinaa muistua mieleen saako ihmistä rouskuttaa kädestä vai ei. Ekat siat meillä oli ihan mahdottomia puremaan, ehkä tässä on jotain näiden kanssa oppinut vai onko vaan sattunut nopeammin oppivat yksilöt sen jälkeen?!



 Ja vielä nämä tyypit. Oikeesti miten hassu lammas voi olla?!

Vaikka tuntuu että taas on kauhean iso projekti kun pitää alkaa rakentamaan pojille talvikarsinaa heinäladon puolelle niin olen kyllä äärimmäisen iloinen että hankin nämä hassut lampaat. Tälläisen eläimen seurassa ei voi olla kuin hyvällä tuulella.







8 kommenttia:

  1. On siellä vilinää ja vilskettä. Nuo lampaat on kyllä hauskoja <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep. Aina jotain vähän kummalista meneillään. Nämä on kyllä oikeita touhutätejä, saas nähdä millaisiksi he muuttuvat kun kasvavat ja (toivottavasti) vähän järkevöityvät.

      Poista
  2. Kyllä noi possut on kivoja! Mukavaa kuulla, että Pinkki voi paremmin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan nekin. Siat on jotenkin aliarvostettuja eläimiä. Onhan sika sellainen mörssäri ja vähän puoli-idiootti, mutta on se takuulla haskempi eläin kuin vaikka hamsteri.

      Ei Pinkki varmaan kauhean pitkäikäinen olisi, mutta toisaalta, eipä nämä siat nyt enää muutenkaan.

      Poista
  3. Kiva et Pinkkikin jäi elolle! Oikein odotin millon sulta tulee postaus, et kuinka se on käyny! Ihania nuo lampaat ja sä taas niin säteilevänä siellä elukoiden keskellä <3 Mitä teet muuten villoille?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin nyt se on vielä elossa. Onhan se sellainen vähän hidas ja uneliaan oloinen, mutta se edes on kiinnostunut ruuasta ja syö.

      Mä en ole vielä tähän asti saanut niin hyviä villoja että niitä olisi kannattanut ottaa talteen. Nyt tuli Petteristä niin hyviä että niistä voisi jopa teettää lankaa (olettaen että niitä saisi lisää), tähän asti olen ne nakannut puskien juurelle.

      Kiitos, voiko olla muuta kuin säteilevä kun on noin hauskoja kavereita? :)

      Poista
  4. Sä kerroit vaan lampaiden keritsemisestä, mutta sullekin joku on kerinyt hienon hiustyylin. Wau! Kyl määkin jos uskaltaisin ;)

    T. Riina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii! :D Terä vähän lipsahti...
      Kävin mun luottokampaajalla pitkästä aikaa ja annoin vapaat kädet. Tollasen se teki. Sivukalju mulla on ollu jo vuoden, en jotenkin osaa pitää normaaleita pitkiä hiuksia. Ne näyttää liian keski-ikäiseltä.

      Poista

Kiitos kommentistasi, se on suuri ilon aihe :)