sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Tässä on Buster!




Siinä se nyt sitten on. Meidän uusi vauva. Voi taivas kun on koira pieni, meillä ei ole ikinä ollut näin pientä koiraeläintä. Sitä saa ihan tosissaan katsoa ettei astu päälle, jätä ovenväliin tai ettei se huku heinikkoon.

Ekana yönä kovasti itketti, mutta toisena yönä se nukkui jo kuin aikamiehet aamuun asti. Hirveän reipas pentu se on, ja todellakin terrieri.

Huomenna me sitten mennäänkin yhdessä töihin, huh huh...
 Alli saa lähteä sille lapsenvahdiksi, käytiin ostamassa Keskiseltä kompostiverkkoa että saan tehtyä työhuoneeseen pentuaitauksen.

Vaikka meillä on ollut monta pentua, niin silti uuden kanssa on aina pikkuisen ymmällään. Miten toimisi toisin ettei taas toistaisi samoja virheitä? Miten juuri tämän vaavin kanssa nyt pitäisi elää ja olla? Aina samat ihmettelyn aiheet, koskas ne rokotukset nyt pitäisi ottaa, montako kertaa ruokitaan ja koska ja milloin siihen remmiin pitäisikään alkaa opettamaan.

Uusi persoona, uusi elämä. Uusi perheenjäsen. Tervetuloa Buster, kyllä Äiti oppii siihen että nyt meillä on tälläinen pikku-Katkarapu.







 

19 kommenttia:

  1. Kerrassaan topakan näköinen pentu! Koirakuumetta pukkaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Topakka on todella hyvä kuvaamaan Busteria.

      Mulla ei ole ollut koirakuumetta kuin kaksi kertaa, silloin kun otin ensimmäisen koirani ja sitten kun halusin Sennin. Kaikki uut on vaan jotenkin tulleet...

      Poista
  2. Kato tuota sun miehen naamaa, voi tuota onnea! Buster on aivan ihana pikkuinen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikein kyllä tulkitset Mikaa. Juuri tuo on varmaan päälimmäisin tunne, valtava onnellisuus. Isin pikkuinen.

      On se kyllä aika söpö. olin jo melkein unohtanut että koiranpentu voi olla myös söpö eikä pelkästään rasittava...

      Poista
  3. Vastaukset
    1. On se. Se onneksi vielä nukkuu tosi paljon, silloin ne on kauhean ylisöpöjä. :)

      Poista
  4. Voi hyvän tähen, että on suloinen! ♥
    Ja samaa katoin kuin Outi; miehesi näyttää kyllä melkoisen onnelliselta! ♥

    Kuvat on aivan loistavia taas, oot kyllä niin hyvä valokuvaaja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän asti se on ollut tosi helppo. Ehkä siksi, että se on kokoajan ollut tosi väsynyt!

      Kiitos, joskus onnistuu painamaan nappia oikealla hetkellä.

      Poista
  5. Pentu sitten tuli taloon! Onpa se suloinen ja topakoita nuo terrierit taitaa olla. Mukavia työpäiviä yhdessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on mennyt töissä aika kivasti, Alli on niin hyvä lapsenvahti! Se haukkuu Busterille jos se alkaa vinkua ja kiljua mun perään, samalla tavalla se opetti Senniä pentuna.

      Poista
  6. Onnea koiranpennun johdosta! Hän on niin suloinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Onhan ne söpöjä, ehkä siksi ihminen jaksaa sen kaiken vaivan mitä ne tuo tullessaan. :)

      Poista
  7. Eikun hurrjia saaliita pikkuselle jatkossa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, katsotaan sitä sitten vuoden päästä kun ensin ollaan kasvettu. Sekä henkisesti että fyysisesti.

      Poista
    2. Kiva kuulla että malttaa odottaa. Monesti näkee jo puoli vuotiaita saaliskuvissa ja sitten ihmetellään kun hampaat ei kestä tai koira rupeaa ramppaamaan...

      Poista
    3. Jos miehellä on kerrallaan aina vaan yksi luolakoira niin sitä pitää pitää hyvin. ;) tai onhan meillä vielä tuo Paavo, mutta 9v. alkaa olla jo yhdeksän vuotias.

      Ihan turhaa on pilata koiraa sillä että sen kanssa hötkyilee. Kun pari kuukautta pidempään antaa kasvaa niin säästyy monelta harmilta.

      Mika metsästää tosissaan, ja siinä hommassa koiraltakin vaaditaan paljon. Varsinkin, kun se on ainoa. Kun ei ole särkymävaraa niin joutuu miettimään myös omaa toimintaansa, ja siihen ei kuulu koiran (puolitahallinen) pilaaminen.

      Poista
  8. Voi ihana mikä suloinen koiranpentu!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, se on suuri ilon aihe :)