lauantai 11. huhtikuuta 2015

Mehiläisetkin heräsivät kevääseen...


Mehiläiset käy ns. puhdistuslennolla eli kirjaimellisesti sontimassa jo maaliskuussa, mutta nyt ne on ihan kunnolla herännyt. Nyt niiden pitäisi nopeasti saada tankattua ruokaa, talvivarastot alkavat olla aikalailla vähissä. Toivottavasti jossain edes paju kukkii! 
Pitää maanantaina hakea kaupasta niille sellaista ravinnehyytelöä ettei reppanat kuole nälkään jos tulee huonoja lentosäitä.

Meillä on ollut talven poikkeuksellisesti neljä pesää, joista vaikutti ainakin kolme pesää talvehtineen hyvin. Yhdessä kyllä oli mehiläisiä, mutta ne siellä vähän vaisuina vaan pyörivät pesässä eivätkä lentäneet ollenkaan samalla lailla kuin kolmen muun pesän pörrit. Joskus tälläisillä on ollut joku tauti ja mehiläiset ovat lopulta kaikki kuolleet pesään.

Mitähän eläinlääkärissä meinattaisiin jos veisi mehiläisiä sinne? 
"Anteeksi, varaisin ajan 3000 lemmikille, ne vaikuttavat jotenkin huonovointisilta"




Kanat ovat olleet monta päivää lähinnä sisällä kun on tuullut niin etteivät ne ole oikein halunneet ulkoilla. Sirkkelillä meinaa palaa käpy kun sen poika Konekukko on alkanut liehitellä ja polkea kanoja. Ja lisäksi ne kiekuvat erityisesti aamuisin kilpaa ja Mika ei oikein saa nukutuksi...

Mutta Konekukko muuttaa nyt sitten ihan oman kanalauman vartiaksi Vöyrille, siellä Heidin kanoilla on vapaata ulkona liikkumista ja ehkä maailman hienoin kanala! 
Sirkkeli olisi varmasti kateellinen jos näkisi, Ilmajokisten lisäksi nimittäin siellä on vähän isompiakin daameja, sellaisia oikeita jättikanoja että maatiaiskukko on pieni kirppu niihin verrattuna!


Kanoja ei kyllä kannattaisi tähän aikaan keväästä kauheasti ulkoiluttaa, ne kun nokkivat ihan kaikkea vihreää mikä maasta nousee. Mutta tiedättekö että mä en jaksa välittää! 
Mua ei jotenkin nyt yhtään hetkauta kukkiiko akileija vai ei, 
tai nouseeko kuunlilja vähän repaleisin lehdin. 
Mua kiinnostaa kasvaako pottu paljon enemmän!

Tarkoituksena on puhdistaa sioilla vähän uutta aluetta ja laittaa perunamaata siihen missä ne tonkivat viime kesänä. Ne kyllä saivat todella tehokkaasti kaiken juuren maasta pois.

 Aurinkokylpy



Koirat tietenkin nautii lämmöstä ihan yhtälailla kuin kaikki muutkin. 

Tosin hiukan hirvitti kun mehiläiset oli juuri heränneet, ja Vilma viimekesänä napsi niitä niin innokkaasti että se oli ensimmäiset kaksi kuukautta aina turvoksissa jostain paikasta. 
Huomenna nimittäin sillä on näyttely, ja se ei välttämättä ole kauhean hyvä että koiran naama muistuttaa lähinnä bullterrieriä.

 Naapurikyylä




Mä olen niin kiitollinen että Ronja sai nähdä vielä tämän kevään. Talvella nimittäin tuntui siltä, että elinikä on viikoissa laskettavissa, mutta nyt taas se on onneksi paremmassa vedossa. Eilen kävin sen kanssa noin 3km kävelylenkillä, ja taas huomasin ettei sen takajalat enää jaksa nousta niinkuin nuorella koiralla. Huomattavasti enemmän kynnet raapii asvalttia kuin nuoremmilla. 
Toki sen jaksoi kotiin sitten juosta loppusuoran, mutta ravi tuntuu olevan sellainen kuluttava askellaji. 



Poikien kanssa käytiin aamulla koirapuistossa. 
Reni nuuskii.


Ekku on aina yhtä kuvauksellinen...





On se ihanaa. Kevään ensimmäinen oikeasti lämmin päivä. 
Sellainen, että tekisi heti aamulla mieli potkia kengät jalasta pois, juosta paljainjaloin nurmikolla (joka onkin keltainen ja kulahtanut...) ja maata koko päivä riippumatossa auringon paahtaessa. 
Juuri sellainen keli, että huomenna on kurkku kipeänä kun ei kuitenkaan nyt NIIN lämmin ole, 
vaikka siltä tuntuukin! Villapaita ja fleece ei ollut yhtään liikaa.

Ottopoika on alkanut kuntoilla, ja laihtunut talven aikana 20kg! Aika hurjaa. Mun pitää kohta viedä se hampparille kun lupasin että jos 90kg menee rikki niin sitten mennään oikein kunnon sapuskalle. Mun on nyt varmaan pakko lähteä pyörälenkille itsekkin, kun se just äsken tuli käymään ja oli ajanut vaatimattoman 60km lenkin tuosta vaan. Kuviakin otettiin, mutta mallin suurista toiveista huolimatta ne ei ollut kauhean edustavia enkä laita niitä esille. 
Ihailkaa sensijaan pilvikirsikkaa, joka ihan kohta avaa lehdet ja aivan erityisesti joka vuosi odotan sen kukintaa!






12 kommenttia:

  1. Onpas komea kukko! Naapurikyylä ja sen toverit näyttävät nauttivan keväisistä ilmoista.
    Aurinkoista viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kukko on komea, ja sitä on huomattavasti helpompaa kuvata kuin kanoja kun se edes pysähtyy sillointällöin! Kanat on ihan alituisessa liikkeessä joten niiden saaminen kuvaan on todella haastavaa- vähän niinkuin mehiläistenkin!

      Tälläiset puolialastomat koirat ovat kyllä kesän lapsia, sen oikein keväällä huomaa miten nekin vaihtavat itsensä kesä-asetuksille kylmän talven jälkeen.

      Poista
  2. Mukavan elämänmakuisia valokuvia :) Teille on siis tulossa tänäkin vuonna kesäpossuja?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä niin on suunniteltu. Nyt kun kaikki on periaatteessa valmiina niin ei enää puutu kuin siat! Niiden hoitaminen on kuitenkin aika helppoa ja menee periaatteessa "siinä sivussa". Muistuttakaa mua sitten tästä kun hermoilen sikojen kanssa kesällä...

      Poista
  3. Mistä sä ostat lisäruokaa mehiläisillesi? ja mistä tiedät että niiden ruoka on vähissä..mä en ole vielä tohtinut viileällä nostella kennoja..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Agrimarketista saa Apifonda-nimistä lisäruokaa jota ollaan keväisin annettu jos tuntuu ettei "mikään ole kukassa" ja mehiläiset on herännyt. Näin meille neuvoi kokenut tarhuri jolta pesät ostettiin. Ei mekään olla vielä kennoja nostettu ylös, varovasti vaan kurkattiin eilen siihen pesään jossa näytti hiljaisemmalta kuin muissa.

      Apifonda on kuitenkin aika halpaa, olis kauhea ajatus että ne onnistuu kyllä talvehtimaan mutta sitten kuolisi keväällä nälkään. Eikait siitä mitään muuta haittaa ole kuin se, että se maksaa...Miettisin ehkä tarkemmin jos pesiä olisi kauhean paljon tyrkkäisinkö sitä jokaiseen, mutta muutaman kanssa voi pelata vähän varman päälle.

      http://www.lahtisenvahavalimo.fi/apifonda-12-5-kg.html

      Poista
  4. Minä hankin viime kesänä kaksi jaoketta ja ihmeekseni huomasin, että ne on selvinneet molemmat talvesta. Olen ihan innoissani niistä. Toissakesänä ensimmäinen jaoke ei nähnyt edes talvea kun se oli menehtynyt. En ole pesiä vielä tutkinut ja tuota lisäruoka asiaa myös pohdiskelin. Mikään ei täällä vielä kuki. Saako ne mitään irti lepän kukinnasta? Se on ainoa kai kukkija.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisko ensimmäisellä kerralla kuningatar kuollut, vai osaatko sanoa mitä pesälle olisi tapahtunut? Joku tauti tietysti voisi myös tuhota pesän.

      Lunttasin seuraavan tiedon: " Leppä ei tuulipölytteisenä kasvina tuota mettä, mutta mehiläiset pystyvät keräämään siitä siitepölyä" eli ts. ei se mikään erinomainen ravintokasvi ole, mutta parempi kuin ei mitään!

      Poista
    2. Niin mä luulen, että se kuningatar kuoli. Viikkoa paria aiemmin oli kylä käynyt myrkyttäjä viereisellä pellolla, mutta enpä tiiä mitä tapahtui. Nyt ainakin näyttää lupaavalta tähän saakka noiden pesien kanssa. Kävin siellä tänään tutkimassa ja ihan elävältä näyttävät.

      No hyvä, jos lepän kukinnasta edes jotain muutakin iloa kuin vain vuotava nenä ja kutisevat silmät :D Nyt alkaa osa pajuista oikeasti kukkia. Siitä kai jo mehiläiset jotain hyötyvätkin.

      Poista
    3. Voi noi myrkytykset on sellainen asia että sydämestä alkaa puristamaan. Tekisi mieli mennä tivaamaan että oletko nyt varmasti tarkastanut että KAIKKI meidän mehiläiset on jo kotona turvassa ennenkuin aloitat.

      Mehiläisethän pystyy tekemään uuden kuningatteren jos vanha kuolee ruokkimalla toukkaa "kuningatarruualla". Mutta jos vanha ei ole ehtinyt munimaan niin sitten se ei enää onnistu.

      Poista
  5. Haastetta pukkaa blogissani sulle ;)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, se on suuri ilon aihe :)