lauantai 21. maaliskuuta 2015

Betoniset haaveet, pajunkissat ja koirankarvat

Pajunkissoja on kaikkialla! 
Ne on ihania! 
Raahaan niitä kokoajan kotiin koiralenkeiltä, olen jopa tietoisesti käynyt paikoissa joista voin pajunoksia raastaa kotiin. 
Olenko ollut yleensä niistä näin innoissani, en muista mutta nyt tänävuonna ne on ihania ainakin.


Kokeilkaa silittää pajunkissan pintaa, mitä se teille tuo mieleen? 
Kun laittaa silmät kiinni ja ihan varovasti sormenpäällä hipaisee niin se on kuin jotain kallista samettia.
 Vanhan mummokoiran pehmeää turkkia. 
Kaninpoikasen vauvakarvaa. 
Enkelin posken nukkaa.

Jotain sellaista, mistä mulle tulee kiitollinen ja hyvä olo.


Olin tänään kuvaamassa hautajaisia Ylistaron komiassa kirkossa. 
Hyvänen aina se kirkko on valtava!!! 
Tuollaisen rakennuksen vierellä kun seisoo niin todellakin tuntee itsensä melkoisen pieneksi.

Olen käynyt kirkossa lapsena ja muistin että se on suuri, mutta edelleen se oli vaikuttavan suuri ja muutenkin kaunis. Pitäisi oikein asiaksi sinne lähteä joskus kuvailemaan.

Mutta sitten se koirankarva. 
Juuri kun on tapahtumassa hautajaisten kliimaksi, lapsenlapsenlapset ovat heittämässä avoimeen hautaan jokainen yhden ruusun, niin mitä sanoo kamera, se sanoo että objektin ja kameran välissä on "jokin este". 
Se ei pysty ottamaan kuvaa.

Tekee mieli huutaa että SEIS älkää liikkuko, mutta tilanne menee ohi ja ei auta muu kuin ravistaa kameraa ja toivoa parasta että sillä voisi vielä jatkaa kuvaamista ilman että pitää siinä keskenkaiken alkaa puhdistustoimiin tai vaihtamaan putkea. 

Ihmettelin kun ravistamisen jälkeen kamera oli taas toimintakuntoinen. 

Myöhemmin kun avasin kameran sen sisällä oli kaksi koirankarvaa. 
Karvan koosta ja väristä päätelleen Vilman tai Ronjan valkoisia karvoja.

***
Mulla on betoniaskartelukuume.

Oon selaillut kaikkea mahdollista kuvamateriaalia betoniaskartelusta pinterestistä ja blogeista. Lisäksi kirjastosta löytyi useampi kirja aiheesta.
Oon saanut kuumeen nyt tartutettua myös muutamiin työkavereihin, ja heti kun saadaan haalittua tarpeelliset muotit kasaan niin pidetään betonivalu-iltamat. 

Edellisestä kerrasta on pitkä aika, on itseasiassa viisi vuotta. 
Nyt mulla on jopa joku käsitys mitä haluan tehdä, ettei vaan summissa aleta lätkimään betonia muottoihin ja sitten valmiiden töiden äärellä ihmetellään että MIKSI mä tälläisiä tein.

Mutta yhteen kysymykseen en ole löytänyt vastausta.

Onko kenelläkään tietoa pystyykö pehmoleluista tekemään betoniveistoksia samaan tyyliin kuin vaahtomuovista johon imeytetään betonia? Ostin kirpparilta pari pupua joiden kanssa aijon ainakin kokeilla. Voi olla että yritys on ihan täysi fiasko, mutta pitäähän sitä kuitenkin kokeilla. 

Hyvää viikonloppua kaikille tasapuolisesti, 
voiko koiraan ohjelmoida jotenkin kalenterin että ne tietäisi aamulla ettei tarvi nousta puoli kuusi kuten arkiaamuina?!

10 kommenttia:

  1. Luulen, että koiria ei voi ohjelmoida viikonloppu aikatauluun :D
    Mä olen noita betonitöitä myös miettinyt, saas nähdä pitääkö sitä piipahtaa rautakaupassa tässä kevään aikana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun mielestä koirissa on joku ohjelmointivirhe jos ei voi, mihin voin ottaa yhteyttä?

      Minkälaisia töitä sulla on suunnitteilla?

      Poista
  2. Mäkin oon tehny pari kertaa betonitöitä ja meinaan jatkaa kesällä taas :) Miksei sitä pehmonallea vois betoniin upottaa? Ainakin joku oli tehny sellasen kauluspaidan, että oli upottanut betoniin ja laittanu henkariin kuivuu puun oksalle. Oli muuten aika hauska! Tosi hienoja juttuja voi väsätä betonista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa tollanen betonipaita aika hauskalta!

      Löysin kuvia missä pitsisiä pöytäliinoja oli kovetettu betonilla ja ne ainakin oli aika hauskan näköisiä. En tiedä mihin ne voi ripustaa ettei seinä kaadu painosta, mutta jotain ruukkuja niistä ainakin oli tehty.

      Jos on jotain hyviä linkkejä niin innoissani käyn katsomassa!

      Poista
  3. Uskomattomia juttuja suunnittelette betonista, wau! Minä vasta mietin, uskaltaisinko kokeilla askelkivetysten tekoa raparperinlehdillä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vastaan, että uskaltaa! Mulla on yksi betoninen lehtivati tai miksihän sitä pitäisi sanoa. Se on ihan nätti, tosin saisi olla vähän syvempi että siinä voisi pitää vettä ns. lintujen kylpyallas.

      Poista
  4. Samaa kalenteria itsekin kaipaisisin tuohon koiraan...

    Ja pajunkissat, ne tuntuvat minusta ihan hevosen pehmoiselta turvalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaankin muuten hevosen turvassa on sama nukka!

      Poista
  5. Ohjelmoinnin onnistuminen riippuu ihan siitä, mikä käyttöjärjestelmä koirassa on. Jos et pysty ohjelmoimaan kalenteria, kokeile päivittää käyttis. (Onhan yhteensopiva sun oman kalenterin kanssa?) Vanhat jutut kannattaa myös poistaa koiran muistista, vievät vain turhaa tilaa siellä. Jos koiran muisti tulee täyteen, se hidastuu pahasti ja saattaa jumittua kokonaan tai jopa kaatua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mistä tiedän mikä käyttis noissa on? Onko saman rodun edustajilla aina sama, vai riippuuko se vuosimallista?
      Ronjan muisti on ainakin kaatunut, sillä on päivitetty vaan ne osat jotka tunnistaa ruuan.

      Mun pitäis varmaan kutsua joku nörtti hiukan eheyttämään noita kun en itse oikein osaa näitä päivityshommia. Atk-tuki ehkä olis oikea osoite.

      Poista

Kiitos kommentistasi, se on suuri ilon aihe :)