sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Historian siipien havinaa

Meillä on pokkarikamera jota ei ole juurikaan käytetty. Kun on tottunut kuvaamaan järkkärillä niin ärsyttää kun pokkarilla tulee omasta mielestäni niin huonoja kuvia. Kuvaajassahan ei ole mitään vikaa...
Se on ollut kodinhoitohuoneen pöydällä pitkään ilman että siihen olisi koskettu muuten kuin silloin kun sieltä on pyyhitty pölyjä- eli tosi harvoin!

Eilen alettiin miettiä että mitä kuvia siinä edes on, kun ei kumpikaan muistettu että oltaisi kameraa edes tyhjätty koskaan.

Mikä ihana tilanne kun katsottiin kuvia, tapahtumia jotka oli jo melkein (jos ei kokonaan) unohtanut!

Senni ei meinaa päästä sohvalle...

Ekku, iso rohjoosi on näin pieni...


Sitten on varmaan ollu mun synttärit, koska on kevät, ja meillä on noin siistiä. 
Enkä muistanut että olisin koskaan käyttänyt tätä paitaa koska se ei sopinut mulle, mutta TODISTETTAVASTI olen!




"Ota musta kun mulla on tää pentu sylissä"


Sitten me ollaan oltu kameran kanssa hirvijahdissa näemmä. 
Ja vissiin vierekkäisissä passeissa kun on kuvattu toisiamme! 



Hirvi on tullu eri kerralla, olisko peräti eri vuonna?!


Nyt en aivan tarkalleen muista miksi olen kuvannut tätä ojaa, siitä oli 4 kuvaa. 
Vaihtoehtoja: oon ollu siinä passissa ja on ollu tylsää. 
Tai hirveä olis pitänyt lähteä vetämään sitä pitkin, tai sitten joku kolmas vaihtoehto...


Kamera oli käyny Jänedan puutarhamessuilla (josta tottakai pääasiassa kuvattu kasveja). Tässä kuva Tallinnasta hotellin ikkunan kautta.


Sitten se oli käynyt Tampereella Heinäpuistossa! On muuten yks mun lempipuistoja, käykää Tampereella Heinätorilla kun kuljette ohi. Todella ihastuttavaa heinien käyttöä.


Sitten ollaan oltu maalaamassa Mikan veljen taloa...


...Ja ollaan yhden kaverin 50v. juhlissa...näistä juhlista olisi ollut paljon hyvin kyseenalaista materiaalia. Miksi ihmisiä pitää kuvata silloin kun ne on kännissä mutta ei muuten?! 
(Ja yleensä kuvaajakin on, ja kuvanlaatu sitämukaa...)


Mun ekat kanat, nämä oli Jussilan kantaa ja ne on varmaan just haettu. 


Tälläistä on varmaan arkeologien työ. Pitäisköhän harkita alan vaihtoa!

Latasin nyt kameran akun, ehkä sitä voisi taas käyttää, ja senjälkeen unohtaa kolmeksi neljäksi vuodeksi, 
ja kokea taas uudelleen iloisia yllätyksiä!

14 kommenttia:

  1. Olipa mukavia kuvia :) Hyvä idea unohtaa se kamera uudelleen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäis varmaan kuitenkin käyttää sitä ennen unohtamista!

      Poista
  2. Ihania muistoja!

    Vähän sama juttu mulla täällä, paitsi että käyn läpi kymmenen vuoden ajalta valokuvia tietokoneelta... tulee sellasia "ai niin toikin..."-elämyksiä aika paljon. Itse asiassa meinasin just, että teen postauksenkin aiheesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Löysin vielä lisää unohduksissa olleita kuvia koneelta. Me siirretään kuvat ulkoiselle kovalevylle koneelta, ja sieltä olen etsinyt vanhoja kuvia.
      Ja muutamaa kuvaa nimenomaan olen etsinyt jo pidemmän aikaa kun muistin ne ottaneeni ja missään ne ei ole tullut vastaan. Ja nyt ne yht´äkkiä löytyi koneelta ihan eri paikasta kuin missä kuvat yleensä on. Jee, taas nostalgiaa!



      Poista
  3. Hauskoja muistoja, kivija kuvia.
    Aurinkoa tähänkin viikkoon ☺

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Eletty elämä on kyllä yllättävän tapahtumarikasta, sitä pitäisi vaan enemmän tallentaa eikä aina kuvata omassa pihassa sikaa, kanaa, koiraa ja kukkaa!

      Poista
  4. Ihania kuvia, joskus kannattaa kurkistaa menneeseen. Muistaa asioita, jotka on tuottanu tuolloin hyvä mieltä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja oikeastaan lohdullista miten paljon ihminen unohtaa kaikenlaista. Hyvässä ja pahassa.

      Poista
  5. Maria, miten voit kyseenalaistaa tuon kuvaajan olotilaa joka on ottanut susta ja Mikasta tuon kuvan :D Ihania kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D En kyllä muista kuka sen on ottanut, mutta kun noin kirjoitat niin syyllinen saattaa olla selvillä.

      Löysin äsken ne kuvat joista puhuin, ihan vahingossa kun etsin kuvaa hautajaiskimpusta. Sen kuvan olin hävittänyt, mutta päädyin tietokoneella sellaiseen paikkaan missä on normaalisti käy. Ja ne kuvat oli siellä! Paljon historiaa Mikan veljen talosta, sen remontoinnista ja vaiheista.

      Poista
  6. Voi tuota Ekku-palleroista!
    Heinätori on ihan mielettömän kaunis! Olen sitä ohi ajaessani ihaillut, muuten koskaan poikennut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajokoiran pennut on maailman söpöimpiä pentuja. Ja varmaan myös kahelimpia kuin ovat hiukan tätä pallerovaihetta suurempia.

      Kannattaa kyllä käydä, se on todella hieno paikka. Valitettavasti olen käynyt siellä aina syksyllä, pitäisi joskus käydä myös keväällä tai kesällä.

      Poista
  7. No tuohan oli mukava unohdus, löytyi paljon mukavia ja varmasti tunnerikkaita otoksia. Voi miten monta koiraa teillä on :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ps. Tässä ei ole edes kaikki meidän koirat! :D Meillä tuskin on yhtään kuvaa missä ne olisi kaikki, ellei osaa saisi huumattua siihen kuvaan...

      Poista

Kiitos kommentistasi, se on suuri ilon aihe :)