keskiviikko 20. elokuuta 2014

20.8, koirien irtipitoaika alkaa!



Se on meillä ihan yhtä odotettu tapahtuma kuin joulu. Paitsi että tätä odotetaan paljon enemmän! Nyt saa viimein ottaa pojat häkistä, avata linkun ja todeta että autolla nähdään.

Mika heräsi jo aamulla neljän aikaan ja lähti Ekun kanssa, Paksu pääsee vasta kun mä tästä nyt ryhdistäydyn ja vedän lenkkikamat niskaan. Senhän kanssa ei irtipidossa ole mitään metsästykseen viittaavaa, mutta en silti viitsi sitä pitää irti syksyllä ennenkuin irtipitoaika alkaa. 
Tunnustan että keväällä me hieman venytetään rajaa...

Tässä taas viimeviikkoina on tullut useamman kerran mieleen, että mulla ei vieläkään ole omaa ajokoiraa. Turha tässä vaiheessa on jossitella että jos en olisi ottanut Senniä ja Vilmaa olisin voinut ottaa ajokin. 
En vaan halua kolmea (tai neljää jos Allikin lasketaan) nuorta koiraa yhtä aikaa, kun mulla on vielä Allikin, ja Irja ja Ronja. Ja Paksu.

 Ei oikein millään riitä aika ja energia, ja opetettava ajokoira vaatii kauheasti sitä aikaa. Ehkä mä sitten saan tosi hyvän kun oon odottanut näin kauhean kauan! Älkääkä sanoko, että kerran se vaan kirpaisee, mulla nytkin hermot naukuu tän nuorisojengin kanssa.

Eipä taida viitsiä vaivautua sorsien iltalennolle. Sorsa on hyvää, mutta muuten mulle sopii paremmin eläinten metsästys jotka liikkuu hitaasti ja josta tietää jo vähän kauempaakin mikä se on. 
Kuten hirvijahti. Lisäksi sorsia ei nyt niin kauheasti edes tunnu olevankaan. 

Mieheni sanoin sillä lukee tästä eteenpäin kalenterissa ainoastaan metsästystä. 
Keväällä sitten taas nähdään! 


Kuva kopioitu facebookista käyttäjältä Timo Suorsa.

2 kommenttia:

  1. Heh, täällä oltiin eilen niin samoissa tunnelmissa! Ja innoissaan siitä, että ensimmäisen kerran 4 v. ajokoira sai syksyn ensimmäisellä metsäreissulla jänön ylös! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä tuo ajokki on kettukoira, joten se että saa ketun ylös kun yöllä on satanut kaatamalla ei ole ollenkaan niin helppoa. Mutta eilen se sai, ja ajoi ketun reikään.

      Poista

Kiitos kommentistasi, se on suuri ilon aihe :)