sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Avoimia puutarhoja ja iloisia possuja

Tänään oli Avoimet puutarhat tapahtuma. Tapahtuma toimii niin, että jokainen pihanomistaja joka haluaa esitellä omaa pihaansa ilmoittautuu tuonne Avoimien puutarhojen nettisivuille, ja sitten ei muuta kuin aamusta iltaan kitkee puutarhaansa ja koittaa saada kaiken edustavaksi siihen h-hetkeen mennessä. Tapahtumapäivän aikana paikanpäälle saa mennä kuka tahansa ihastelemaan pihoja niiden aukioloaikoina. Osa aukeaa klo. 10.00, osa klo. 12.00 ja pihat ovat auki suurinpiirtein kuuteen asti. 
Ihan kertakaikkisen mahtava idea! 

Viimevuonna tehtiin kaverin kanssa kierros Vaasan suunnalla, ja lisäksi urakoitiin vielä 3 pihaa Seinäjoella. Nyt kun oli vähän flunssainen olo ja satoi välillä ihan kaatamalla niin en jaksanut lähteä merta edemmäs kalaan vaan kävin ainoastaan kahdessa paikassa. Toinen on meiltä muutaman kilometrin päässä ja toinen oli Seinäjoella Heikkilänmäellä. 

Olen käynyt Tieahon pihassa useita kertoja, mutta aina se on kertakaikkisen sykähdyttävä. 
Piha, jossa on tilaa suurinpiirtein yhtä paljon kuin meillä, ja siellä on kolmisensataa puuvartista kasvia! Voisi sanoa, että hurahtamista isolla H:lla. Jos omistajat eivät ole jotain puuvartista kokeilleet, niin todennäköisesti se on jo seuraavassa taimikuormassa tulossa kokeiluun. Puutarha, joka on perustettu aikaa, vaivaa ja rahaa säästämättä yltiömäisen optimistisesti luottaen siihen, että kyllä ne I-vyöhykkeen kasvit menee IV-lla, ja ihme kyllä yleensä ne tuolla tuntuu menevänkin!

 Kirjovaahtera on kyllä niin hieno, että se on vissiin pakko laittaa kokeiluun!


Isäntä valokeilassa


Erilaisten havujen alue, tässä on pääasiassa kuusia ja pihtoja n. 50kpl. Istutettu muutamia vuosia sitten. Ussurinpihta oli kyllä niin hieno, että sellanen myös kiitos tänne. Ja aika monta muutakin. 
Meiltä puuttuu isot puut!

Valitettavasti välillä satoi vettä ihan kaatamalla, ja sitten taas paistoi aurinko täydeltä terältä eikä oikein yksikään kuvani tee puutarhalle oikeutta. On melkein paikka mikä pitää itse kokea! 
Jos käytetään sanaa piha-arboretum (eli puulajipuisto) niin tämä on juuri se.

Toinen paikka missä kävin oli Kuoppalan piha. Hieno paikka tämäkin, ja ihan uskomaton maisema!!! 
Ehkä mun pitäis luopua ajatuksesta ettei me asuta maalla, kun kilometrin päässä Seinäjoen keskustasta näyttää tältä! 


 Pihasta oli kertakaikkisen upea lakeus-maisema, harmi etten ottanut kuvaa pihan toiselta puolelta josta näkyi mm. Lakeuden Ristin torni peltomaiseman takaa. Mahtoi takapihalle pikkuisen tuulla talvella kylmästi!




Penkin vieressä kasvaa parsa! Todella hieno koristekasvinakin.


Kaunis sisääntulo. 
Piippuköynnös olisi myös pakko-saada jos sille vaan keksisin jonkun paikan!

Kiitos pihojen omistajille! Molemmissa paikoissa oli todella lämmin vastaanotto, Kuoppalassa oli jopa lämmitetty aitassa takkaa että vierailijat saivat siellä lämmitellä kun ulkona oli niin kylmä! Ihastuttavaa huomaavaisuutta. 
Sain taas paljon uusia ideoita sekä kotiin että töihin. Ja mukavaa on huomata kuinka tärkeitä ne omat pihat ovat ihmisille itselleen. Ja ettei ole ainoa, jonka mielestä parasta elämässä on olla nokka maassa ja takapuoli taivasta kohti.

****
Whippettien omistamisen sietämätön keveys. 

Kävin pihavierailujen välillä puolentunnin pikapyrähdyksellä typyjen kanssa, 
ja nyt ne ovat nukkuneet loppuillan.
Sadekkin piti sopivasti juuri senverran taukoa että ehdittiin takaisin autolle ennenkuin alkoi sataa lisää. 

Nyt on lintujen pesiminen kiivaimmillaan niin koitan pitää koiria metsässä vapaana niin vähän kuin suinkin. Ja pidän ne tiellä, enkä anna niiden lähteä haahuilemaan metsään. 
Koitan myös pysyä poissa noilta alueita joissa täällä on metsäkanalintuja ettei tulisi häirittyä niiden poikasia. 

Itsestäänselvää on, ettei metsästyskoiria pidetä vapaana, vipukoiden kanssa olen lainrikkoja. 
Pikkuisen kyllä jokakerta piston sydämessä kun päästän tytöt irti, mutta pakko kun ei pelloille ei oikein voi vielä mennä.





Possuilla on tänään ollut kovasti vieraita. Nämä vieraat olivat erikoisen mukavia, koska ne toivat tuliaisina mm. vanhoja leipiä, kropsua ja kaalinlehtiä!



 Nyt on alettu ymmärtää mudassa makaamisen idea. Tosi nopeasti, kun viimevuoden possut tajusi sen vasta loppukesällä! Mutta Kyllikki ja Kerttu on niin fiksuja otuksia.

Mä en sitten saanut rajattua kuvia, kun kuvankäsittelyohjelma ei jostainsyystä auennut....
koittakaa kestää...

Päätin, että tänään sitten possut alkaa käyttää koko aitausta eikä vaan kökötä tuossa etuosassa. 
Voi sitä iloa kun niiden aitaus yht´äkkiä tulikin suuremmaksi, kun ne ensin sai ruualla houkuteltua sen näkymättömän esteen yli.



Kerttu tykkää kun sen töpseliin puhaltaa.



Kuusenkerkkää, nam! 
Jotenkin tuntuu, että jos tuon kuusen meinaa pelastaa se pitäisi nyt kaivaa samantien ylös...


Kukkaistytöt


Aamulla olis sitten herätys 5.30 ja töihin. On ollu mukava lomaviikko, olishan sitä voinu toisenkin viikon lomailla. Mutta kiva mennä töihinkin! Paitsi aamulla kun herätyskello soi...

Hyvää yötä, saahan tässä 6h nukkua jos ihan heti menee...











Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi, se on suuri ilon aihe :)