torstai 8. toukokuuta 2014

Järjestetäänkö näyttely ja muita hyviä ideoita

Meidän näyttely on lauantaina, ja huomenna pitäis ainakin teoriassa olla kaikki asiat hoidettua. Nyt voi varmaan sanoa, että mua on alkanut jännittämään, koska musta tuntuu etten ole tehnyt näyttelyn eteen oikein mitään. Eli mun on ihan pakko olla unohtanut jotain olennaista!

Huomenna pitäis muistaa hakea pokaalit, niitä onkin sitten 26 laatikollista, joten otan ne suosiolla peräkärryyn työmatkalla. Ja sitten pitäis soittaa päivystävälle talkkarille, ja hakea tuomarilahjat jos muut ei ehdi. Ja sitten pitää mennä rakentamaan näyttelykehät yms. Ja jos ei tee mitäänmuuta paikanpäällä, niin ainahan voi mennä lietsomaan yleistä paniikkia...
Nyt sentään ollaan keksitty mitä niille tuomareille ostetaan, toissapäivänä kierrettiin kaverin kanssa epätoivoisesti kauppoja kun mikään ei iskeny. Aloin jo ehdotella, että laitetaan joku mies hakemaan, sitä ei ressaa onko lahja tyhmä tai vääränlainen. Se ostaa kun on käsketty, ja ekasta kaupasta ja eka tavara joka tulee vastaan.

On ihan mahtavaa, että järjestämisvastuuta on jaettu useammille ihmisille. Mun ei ole tarvinnut laittaa oikeastaan tikkua ristiin juuri minkään asian suhteen. Ihan kummallista, yleensä on tottunut siihen, että sitä vaan tekee kaiken kun ei tajua edes pyytää apua.

Tähänmennessä vois sanoa, että mätsärit on työllistäny mua noin satakertaa enemmän kuin tämä ryhmänäyttely, mä oon vaan ollu huono jakamaan hommia. Ainahan sitä kuvittelee, että itse osaa hoitaa kaikki asiat paremmin kuin muut, vaikka tosiasia on, että mitä enemmän tekee sen enemmän myös unohtelee kaikenlaista. Eikä ole yhtään sen fiksumpi tai taitavampi eikä tee yhtään sen enempää kaaosta...

Ja koska mulla ei ole toiseksi viimeiselle illalle oikein mitään paniikinomaista tekemistä, niin askartelin sitten kehäsihteereille kiitoskortit, hain palkintoruokasäkkejä, pyöräilin naapuriin joen toiselle puolelle hakemaan kehäsihteereille suklaata  ja leivoin mokkapaloja. Ja pakkasin saippuaa lahjoitettavaksi. Ja nyt mua vaan enää jännittää. Kyllä se siitä sitten lähtee kun vaan alkuun päästään, eikait enää voi tapahtua mitään isoa katastrofia. Eihän?




2 kommenttia:

  1. Mä en tiennytkään, että sä et oo vieläkään päässyt eroon näyttelyiden järjestämisestä! :D Mutta tämä oli paras: "Ja jos ei tee mitäänmuuta paikanpäällä, niin ainahan voi mennä lietsomaan yleistä paniikkia..." :D :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä nykyään järjestelen koiranäyttelyitä. Käytännössä ne ei eroa ollenkaan jyrsijänäyttelyistä muuten kuin siinä, että näyttelyt on ulkona eikä sisällä!

      Poista

Kiitos kommentistasi, se on suuri ilon aihe :)