keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Suhteeseen elämäntapametsästäjän kanssa?

Elämäntapametsästäjä on ihan eri tyyppi kuin sellainen metsästäjä, joka käy ainoastaan hirvijahdissa, tai syksyisin koiran kanssa pellolla. Elämäntapametsästäjä on jahdissa aina. Jos ei fyysisesti, niin ainakin henkisesti.

Vajaan 10v. kokemuksella voisin laatia pienen kaavakkeen täytettäväksi naisille, jotka harkitsevat suhdetta elämäntapametsästäjään. Lyhennän jatkossa metsästäjä, muista edelleen ettei nyt puhuta mistään nuotiolla istujasta.



Tykkäätkö koirista?

Ihan hyvä, muuten ei kannata edes harkita. Tykkäätkö viidestä tai kymmenestä koirasta kodissasi, autossasi, sängyssäsi? Metsästäjillä on koiria, ja harvoin niitä riittää yksi. Useat kasvattavat koiria. Kestätkö sen, että kaikki aika ja raha menee niihin? Puhumattakaan siitä, että ne sairastavat, niistä on huolta ja murhetta. Sen kuran, lian ja ruokalaskujen lisäksi.

Rakastatko koiria niin ettet kestä ajatusta niistä ns. työvälineinä? Kenelläkään ei voi olla niin hyvää tuuria että kaikki metsästyskoiriksi otetut koirat toimivat hyvin. Sanoisin, että ota omia koiria. Muuten seuraa jumalaton kaaos, tappelu koirista ja liikaa koiria.



Tykkäätkö olla yksin?

Kannattaa opetella, muuten ei tule mitään. Metsästäjä lähtee jahtiin, ja siellä menee niin kauan kuin menee. Ehkä iltaan, ehkä ei. Ei kannata soitella ja kysellä kokoaikaa koska tulet kotiin. Kohta ei enää vastata, eikä ole suhdettakaan...

Loma-ajat

Ajattelitko, että vietätte loma-ajoilla laatuaikaa yhdessä ? Juuei. Jos metsästäjä pystyy, loma-ajat siirretään aktiivisimpaan jahtiaikaan. Syksyyn ja talveen. Ja silloin sitten jahdataan, aamusta iltaan. Lopunaikaa nukutaan. 
Aattelitko, että lähdette lomalla aurinkoon? Siirry takaisin kohtaan Koirat. Voitte lähteä, jos saatte jonkun hoitamaan koiria! Ei ihan yksinkertainen juttu. Rahaakaan ei ole. Ellette mene jahtimatkalle.

Veri

Inhottaako veri ja kuolleet eläimet? Aika hankalaa, mutta kaippa siitä voi oppia pois. Jos haluaa. Jos ei halua, ei ehkä kannata miettiä suhteelle jatkoa...voi olla liian vaikeaa saada metsästäjä muistamaan että ed. mainituissa on jotain hämärää. Hänelle ne ovat yhtä normaalia kuin aamukahvi ja hammasharja- arkipäivää.






Työ

Onko työ ja sen tuoma status tärkeää sinulle? Monelle metsästäjälle ei ole. Harva haluaa töitä, joka haittaa vapaa-aikaa, jahteja. Ihanteellista metsästäjälle on olla kesät töissä ja
talvet jahdissa- kaikilla ei ole tätä mahdollisuutta. Siirry kohtaan Loma-ajat.


Aseet

Ahdistavatko aseet? Kysyisin, ahdistavatko kirves, moottorisaha, harava, puukko tai lapio- työkaluja nekin. Jos edelleen ahdistavat, unohda koko juttu.

Lumi

Jos luulit, että lumi merkitsee pelkkiä lumitöitä, luulit väärin.Lumisade on säätiloista paras, mutta vain kun se loppuu oikeaan aikaan. Puhdas lumi merkitsee jälkiä, turha kuvitella että metsästäjä on kotona kolaamassa. Silloin pitää tehdä havaintoja kun niitä tulee! 

Tarina kertoo näätämiehestä, joka hyppäsi autosta pois kun näädän jäljet menivät tien yli. Matkalla hautajaisiin.
Häitä ei ehkä kannata suunnitella kiivaimpaan lumiaikaan...

Kiireettömät sunnuntai-aamut

Tuntematon käsite metsästäjälle. Ehkä krapulassa, mutta sitä harvoin on (paitsi ehkä Juhannuksena, koska silloin ei voi metsästää mitään). Kello soi vuodenajasta riippuen siinä klo. 5-7.00. 



Täytetyt eläimet

Etkö tykkää? Niihin tottuu. Jos et totu, mieti vielä. Vai mihin ajattelit siirtää ne rakkaat muistot, ne on metsästäjälle ihan jotain muuta kuin sinulle. Ne on taideteoksia. Sitäpaitsi sarvitrofeet on muotia. Ja anna joku huone miehen sisustettavaksi, sinne se ne rehaa. Laita ovi kiinni.

Päivystys

Metsästäjä on aina valmis ponkaisemaan jos joku tarvitsee apua, kellonajasta riippumatta. Kolarihirvi, kolarikarhu, haavakoksi jäänyt kauris...jäljitysapua tarvitaan. Juuri kun olitte menossa saunaa...
Jäljitys voi kestää kauan, ehkä koko yön...

Riistakameran päivystys on toinen alalaji. Elävästä elämäst: Koiraa voi treenata niin, että haaskalla on kamera. Kamera lähettää viestin puhelimeen- yleensä yöllä, silloin ne ketut ja supit liikkuu. Ajokoiraa treenataan siten, että sinne lähdetään heti kun kuva tulee ja antaa pojan ajaa...Aamulla sitten virkeänä töihin. 

Kauriiden pukkijahtiin voi myös nousta siinä neljän kieppeillä, että ehtii töihin klo. 7.00. Tai yövuorosta siirtyä suoraan jahtiin, nukkua ehtii sitten illalla.




Kesä

Odotatko kesää, älä turhaan...
Voisi luulla, että kesällä metsästäjä lepää, tekee kaiken sen mitä ei muuten ehdi jne. Mutta metsästäjää ahdistaa. Mikään ei ole v*ttumaisempaa kuin se, että toinen hokee kokoajan "onneks kohta on talvi, parin kuukauden päästä voi sataa jo lunta..." Ja se kesä on yllättävän lyhyt, kauriiden pukkijahti jatkuu toukokuulle, ja varis ja kyyhky alkaa jo elokuussa.
Kesällä pitää seurata pesintää, jälkiä rapakoissa, perustaa haaskoja, uittaa koiria jne. Pahimmillaan metsästäjä hurahtaa kalastukseen...

Puhelin, some, jne.

Aattelitko, että kun metsästäjä on kotona, se unohtaa jahdin? Hah, sitten alkaa rituaali nimeltä soittelu. Kerrataan koirien ajot, tapahtumat, saaliit, eläinhavainnot jne. Soittorinkiin kuuluu useita muita metsästäjiä, saat kuunnella samat jutut lukuisia kertoja. Esimerkiksi autossa todella viihdyttävää. Metsästäjä verkostoituu myös netissä, erälle.net on vasta alkusoittoa...

Minä tai metsästys...

Älä ikinä laita metsästäjää valitsemaan. Jos sattuisikin valitsemaan sinut, saat miehen josta tulee onneton, makaa sohvalla, juo kaljaa ja vittuilee. 
Sama lasten kanssa, jos et halua hoitaa vauva-aikaa, huolehdi ehkäisystä. Metsästäjä ottaa kyllä jahtiin ne tenavat mukaan kun ase pysyy kädessä ja kersa osaa nylkeä.





Parasta metsästäjän kanssa on se, että hän elää. Kokoajan, täysillä. Hän kertoo silmät palaen siitä, miten koiran ajo kulki. Hän elää hetkessä. Jos et opi ymmärtämään sitä, suhteesta ei tule onnellista. 





55 kommenttia:

  1. Loistavaa tekstiä! *reps* Itsellä ei tosin vielä ole (elämäntapa)metsästävää miestä mutta tietääpähän varautua ;)

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Haidi, aattelin että ihmisiä on ihan viisasta varoittaa etukäteen. Sitten kun itsekkin tekee aamulla lähtöä hirvijahtiin alkaa olla myöhäistä...:)

    VastaaPoista
  3. Minäkin allekirjoitan tuon. Lisäisin siihen vielä loukujen tarkastamisen ja nuo jopa naurettavat maasturit mitä ihmeellisimmin varustuksin (lapioa, rassia, rautakankea, valonheittimiä, polttopuita, ym, ym). Ja sen ettei kannata haaveilla saavansa metsästäjää juhlimaan ainakaan kovin myöhään koska aamulla täytyy herätä metsälle.

    VastaaPoista
  4. Totta, loukut! Ne unohtui. Meillä on omat autot, vaikka itse kuljettelen siellä myös aikalailla mitä sattuu...Näitä legendaaria heittoja mieheltä, kun oli edellisellä viikolla lainannut autoani... "Et arvaa kuinka ihmiset katto, kun ajoin sun autolla kaurin "istumassa" etupenkillä" -SIIS MITÄ????!!!!

    VastaaPoista
  5. Ihan totta joka sana! :) ja tällä mennään!

    VastaaPoista
  6. Paras kumppani elämäntapametsästäjälle on toinen elämäntapametsästäjä <3
    Näillä menty kymmenen vuotta ja ei tuu niitä "normisuhteen" riitoja eikä kinauksia, ei siivouksista eikä muustakaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ...ja vielä jos lähellä asuu anoppi, joka tekee ruokaa, niin aina vaan parempi! Me varmaan kuoltaisiin syksyisin nälkään jos ei voisi käydä syömässä anopin luona...

      Poista
  7. Mainio ja vähän vaarallinenkin kirjoitus! Vaimoni hoksasi tulleensa huijatuksi luettuaan tämän tekstin :-) En ollut kuulemma "tälläinen" silloin joskus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, parempi tietysti, jos vaimo on ollut tähän saakka ihan tyytyväinen. Osta sille kukkia, niin pysyy jatkossakin tyytyväisenä- vaikka nyt onkin tietoinen asiasta!

      Poista
  8. Suoraan meidän elämästä :D sovimme viime kesänä, että minä ajan nurmikon ja mies hoitaa kolauksen talvella. Olisi pitänyt olla kaukaa viisas, että myös ne lumityöt jäi minulle.

    VastaaPoista
  9. Eläkkeelle jääntikään ei helpota, onpahan enemmän aikaa sinne metsiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ...me ollaan senverran vielä nuoria, että ehkä koko eläkejärjestelmä on siinä vaiheessa lopetettu kun eläkkeelle voisi jäädä iän puolesta. Mutta eipä tarvi nälkään kuolla...;)

      Poista
  10. Siis suuri kiitos upeasta kirjotuksesta! Allekirjoitan täysin ja mahtavaa et joku puki nämä ajatukset sanoiksi.
    Viiminen kappale tiivistää koko jutun!!

    VastaaPoista
  11. Tässäkin taloudessa on elämäntapametsästäjä joka alkaa helmikuun lopussa hokemaan onneksi kohta lähtee jäät ja pääsee järvelle

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meille tulee myös Metsästys ja kalastus lehti. Ei siinä mitään, kalaa voisi edes syödä toisin kuin supeja...:D

      Poista
  12. Kovin negatiivinen kirjoitus, ei tuo juuri edistä saamaan naista saaliiksi... Kannattaisi mainita vaikka tuore liha plussapuolina! Tällä en nyt tarkoita sitä fermentoitunutta hajua metsästyshousuista vaan esimerkiksi kauriinfilettä ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikait se niin negatiivista ole, onhan siinä hyviäkin puolia. Kuten se, ettei mies makaa pitämässä sohvaa paikoillaan. :)
      Ja totta, kauriin sisäfilepihvejä. Nam! Onneksi pukkijahti alkaa kohta...

      Poista
  13. Hei! Loistava kirjoitus, tunnistin itseni.

    VastaaPoista
  14. Kesään lisäisin, karttojen tutkiskelu ja reittien suunnittelu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmmm...tehdäänköhän tuota meille? En ole huomannut, mutta itse vietän kesän käytännössä kukkapenkkejä tonkien niin, että naapurit tunnistaa paremmin takapuolesta kuin naamasta, niin en oikein tiedä mitä täällä sisällä tapahtuu.

      Poista
  15. Niin totta joka sana nimimerkillä 40 vuotta naimisissa elämäntapametsästäjän kanssa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Sulla voisi olla vielä joku hyvä pointti, jota ei näin "muutamaa päivää vaille" 6v. naimisissa olovuoden jälkeen ole vielä huomannut!

      Poista
  16. Totta tosiaan joka sana ja kalastuksella (pilkki ja uistelu) lisättynä. Kokemusta takana 20 vuoden liitosta elämäntapametsästäjän kanssa :)

    VastaaPoista
  17. Osuu niin nappiin ku mahdollista. Tuosta kaikesta selviää myös sillä, että ottaa asseen kättee ja lähtee mukkaan. Tai sitä asettakin tarvii hirvittävän harvoin. Yhteistä aikaa löytyy ja monet villasukat kerkiää valmistua passissa tai maasturissa istuskellessa. Rakastuminen elämäntapametsästäjään on parasta (ja herkullisinta!) mitä miulle on tapahtunu <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin! :) Tosin en ole ottanut sukankutimia hirvipassiin mukaan vaikka mies on ehdottanut että se olisi ihan ok.

      Poista
  18. kyllähän tuo aika pitkälti on totta, on niitä huonompiakin harrastuksia...ja osaa tämmöinen elämäntapaintiaani väliin aina yllättää jollain hauskalla tavalla...ja todellakin hän kuolee jos hyvä harrastus kielletään...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle on ihan sama mitä Hra tekee jos ei ole kotona, enemmän merkkaa se mitä silloin tekee kun on siellä kotona. Mutta kieltämättä se on ihan mukavaa kun voidaan sitten puhua yhdessä niistä koirista ja jahtikokemuksista, enemmän ne mua kiinnostaa kuin vaikkapa golf! :D

      Poista
  19. Kaveri jakoi tämän facessa, sieltä löysin. Thänks, tiesin että kotona on liki elämäntapametsästäjä, homma vaan pahenee. Ja kyllä, lapset voi ottaa mukaan heti kun ne hanskaa homman, tyttö 4-vee on jo tarpeeksi iso lähtemään mukaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun löysit! Muutenhan blogini käsittelee pääasiassa näitä "omia juttujani".
      Mun mielestä mikään ei ole tärkeämpää kuin opettaa lapsille mistä ruoka tulee. Eikä normaali lapsi saa mitään kauhua verestä tai kuolleiden eläinten näkemisestä, sen saa aikuisten hysterisoinnista.

      Poista
  20. Mukavaa kun jostain löytyy kohtalon tovereita.Oma ryhmä pitäisi perustaa meidän mettä leskien��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla omana ryhmänä toimii periaatteessa tämä blogi. Että tänne vaan. Oikeastaan tykkään olla paljon yksin, eikait muuten tälläisestä elämäntavasta oikein tulisi mitään?

      Ja kai tykkään sitten siitäkin ettei remontti koskaan valmistu...:P

      Poista
  21. Fbssä on ryhmä. erä lesket

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, oikeastaan mä en tiedä kuuluuko siihen ryhmään jos itsekkin metsästää? Tosin huomattavasti vähemmän kuin Hra,

      Poista
  22. Meillä tilanne ei ihan noin paha, mut sit se kalastus tasapainottaa ;-)huippu juttu, taisit saada seuraaja
    an :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä jos kolahti! Kalastus on tässä vaiheessa vain positiivista, koska kalaa voi kuitenkin syödä toisin kuin supikoiria!

      Poista
  23. No meillä neiti, nyt 3-v, totesi tuossa syksyllä puheterapeutille, että isi ampuu hirven, nahka pois, sitten syödään...
    Tämä neitokainen on reilu puolivuotiaasta lähtien ollut mukana metsässä milloin juoksuttamassa koiria ja milloin viemässä ruokintapaikalle syötävää. Hän ainakin tietää mistä liha ruokapöytään tulee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on yksi arvokkaimmista asioista joita lapselle voi opettaa. Ei tarvitse aikuisena ahdistua masennukseen asti jos näkee kuolleen hirven...

      Poista
  24. Siis tähän voi nii täysin samaistua :D nimimerkillä neljä vuotta seurustellut aktiivimetsästäjän kans :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Meidän pitäisi ehkä perustaa joku vertaistukiryhmä. Vaikka olen itse sitä meiltä, että olennaisempaa on se mitä kotona tekee silloin kun on siellä kuin se mitä tekee silloin kuin ei ole kotona.

      Poista
  25. Liityn vertaistukiryhmään. Tämän kaiken edellämainitun lisäksi, mieheni on ammattikalastaja. Ei naurata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on kyllä vaikeaa pistää paremmaksi! Voin kuvitella, että miehesi ei liiemmälti pyöri kotona vaivoina.

      Tervetuloa joukkoon tummaan.

      Poista
  26. Ei voi olla totta! Täydellinen kuvaus miehestä, joka asuu meillä! Hän tämän tekstin mulle jakoikin, että tunnisti kyllä "tautinsa" oireet �� Hetken jo luulin, että olit unohtanut kohdan "soittelu", mutta ei, siellähän se oli listan loppupäässä ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Soittelu onkin mahtavaa! Kun on kuunnellut kymmenen puhelua jotka alkaa kaikki samoilla lauseilla "onko ollu mitään tapahtumia metsästyksen suhteen?" tai "kuinka koirat on pelittänyt" tai tietenkin ne eläinhavainnot "Täältä kuraojantien päästä mistä mä ammuin silloin 2007 ketun on mennyt kaksi hirveä, toinen ehkä ylivuotinen mulli"...

      Mutta silti tykkään miehestä, jolla on intohimo. Joskus se voisi tietysti olla remontointi tai mun kanssa pihanlaittaminen, mutta toisaalta sitten tällä mennään.

      Poista
  27. Ja entäpäs perhesuunnittelu.. Se pitää ajoittaa niin ettei lapsi vaan synny karhun-tai hirvenmehtuun aikaan..����

    VastaaPoista
  28. Eli sinä et ole mitään, jos rakastut , niin saat syyttää itseäsi. Onko tässä maassa enää ketään , jolla olis normaalia empatiaa tai saatikka sitten rakkautta ...

    VastaaPoista
  29. Osui ja upposi! Entäs sitten kun näiden lisäksi herra sattuu olemaan metsästysseuran hallituksessa ja sihteeri. Joka pirun ilta näitä soittorinkejä kuka näki minkä hirven missä ja minä nyt kirjaan tänne nämä hirvitiedot.

    Sitten kun metsään ei päästä niin siitä luetaan _koko_ajan_!

    Lapsia kolme, vieläkö voisi vaihtaa miestä? :'D

    VastaaPoista
  30. Meillä myös asuu tällainen. Sillä maininnalla: "Pahimmillaan mies hurahtaa kalastukseen", kuten yllä mainitsit. Eli vuoden ympäri soittorinkejä, vähän vaan eri porukoiden kanssa, mutta siis samantyyppiset syväluotaavat analyysit päivän/illan/yön ja/tai aamun kulusta olipa sitten talvi, kevät, kesä tai syksy.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, se on suuri ilon aihe :)